Implementing nuclear non-proliferation in Finland : Regulatory control, international cooperation and the Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty : Annual report 2023
Okko, Olli (2024-07-23)
Okko, Olli
Editori
Okko, Olli
Säteilyturvakeskus
23.07.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-608-0
STUK-B : 316
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-608-0
STUK-B : 316
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Ydinaineiden viranomaisvalvonta, eli ydinmateriaalivalvonta, on ydinenergian rauhanomaisen käytön edellytys. Suomessa tätä viranomaisvalvontaa, jonka avulla maa hoitaa omat kansainvälisten ydinsulkua koskevien sopimusten – pääasiassa ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen (NPT) – mukaiset velvollisuutensa, toteutetaan pääasiassa Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinmateriaalitoimistossa. Myös ulkoministeriöllä ja työ- ja elinkeinoministeriöllä on tärkeä rooli kansallisessa ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmässä. STUK tekee kansallisella tasolla yhteistyötä ministeriöiden, tullin, rajavalvonnan ja muiden kotimaisten sidosryhmien kanssa ydinsulun, viennin valvonnan ja ydinaseriisunnan alueilla.
Kansallisen ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmän tärkeimpiä sidosryhmiä ovat toiminnanharjoittajat ja luvanhaltijat, joilla on viime kädessä vastuu omista ydinaineistaan sekä ydinaineisiin liittyvistä toiminnoistaan. Suomen ydinvoimatuotanto on melko merkittävä, mutta siihen liittyvä ydinteollisuus on suhteellisen rajallinen. Suurin osa Suomessa sijaitsevista ilmoitetuista ydinaineista (uraani, plutonium ja torium) sijaitsee Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitoksissa. Lisäksi Espoossa on sammutettu ja lähes kokonaan käytöstä poistettu VTT:n tutkimusreaktori, jossa vielä on tuoretta ydinpolttoainetta. Muihin suomalaisiin toiminnanharjoittajiin lukeutuvat STUK itse, Helsingin yliopisto ja VTT:n ydinturvallisuustalo, jotka ovat keskikokoisia ydinaineiden hallussapitäjiä, mineraaliteollisuuden rikasteina tai sivutuotteina syntyvien ydinaineiden hallussapitäjiä sekä tusinan verran pieniä ydinaineiden hallussapitäjiä.
STUK ylläpitää kansallista ydinmateriaalien kirjanpitojärjestelmää ja valvoo, että Suomessa tapahtuvassa ydintoiminnassa noudatetaan Suomen ydinenergialakia ja -asetusta, Euroopan unionin ydinmateriaalivalvontaa koskevia asetuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia. Nämä tehtävät suoritetaan, jotta Suomi voi varmistaa itselleen sekä kansainväliselle yhteisölle, ettei maassa esiinny ilmoittamatta jätettyjä ydintoimintoja tai ydinaineita. Tämän lisäksi IAEA arvioi kansallisen ydinmateriaalivalvontajärjestelmän toimivuutta ja Euroopan komissio osallistuu ydinmateriaalien valvontaan sen oikeudenkäyttöalueella.
STUKin vuonna 2023 suorittama ydinmateriaalivalvontaan kuuluva kirjanpito- ja todentamistoiminta osoitti tälläkin kertaa, että suomalaiset luvanhaltijat huolehtivat ydinaineistaan hyvin. Valvonnassa ei havaittu viitteitä ilmoittamatta jätetyistä ydinaineista tai ydinainetoiminnoista, ja tarkastetut ydinaineet ja ydinainetoiminnot vastasivat toiminnanharjoittajien ilmoituksia. Toiminnanharjoittajien ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmien avulla STUK saattoi suorittaa omat, ydinmateriaalivalvonnan kannalta olennaisten kansainvälisten sopimusten mukaiset velvollisuutensa.
STUKin ja muiden Suomen kansalliseen ydinmateriaalivalvontaan liittyvien sidosryhmien työympäristö on vähitellen vakaantunut COVID-19-pandemian aiheuttamien haasteiden jälkeen. Tarkastustoiminta ja muut kentällä tehtävät työt suoritettiin pandemian aikana lähes normaaliin tapaan, mutta kansainväliset tapahtumat, konferenssit ja fyysiset tapaamiset käynnistyivät uudelleen vuonna 2023. STUK on hyödyntänyt hybridityöstä ja etätarkastuksista opittuja hyviä käytäntöjä. Vuoden aikana STUK suoritti 43 tarkastusta 73 tarkastuspäivän aikana, mikä vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Kansainvälisten tarkastusten ja tarkastuspäivien lukumäärä oli niin ikään normaalilla tasolla. Tarkastusten tuloksia koskevien lausuntojen sekä IAEA:n ja komission ydinmateriaalivalvonnan toteuttamista koskevien päätelmien perusteella vuoden 2023 lopussa ei ollut keskeneräisiä asioita.
STUKin edellisen strategiakauden, vuosien 2018–2022, aikana saatu kokemus osoitti, että muutokset voivat olla nopeita myös tavanomaisella ydinainekentällä. Ydinteollisuuden ja työympäristön muutoksia ei olisi voinut ennakoida vuonna 2018. Siksi nykyinen lähestymistapa on rullaava strategia, jotta resurssit voidaan mukauttaa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Suomalaiset ydinvoiman tutkimusorganisaatiot VTT ja LUT ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan kehittää pienreaktoreita, joita sijoitettaisiin kaupunkialueille kaukolämmön tuotantoa varten. Näiden hankkeiden fasilitointi vaatii lainsäädännön uudistamista. Suomen ydinenergialainsäädännön kokonaisvaltaiseen uudistamisen tähtäävä hanke eteni uuden ydinenergialain säännösten kehittämisvaiheeseen.
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen valvontainstrumentoinnin kehittäminen säilytti asemansa Suomen ydinmateriaalivalvontajärjestelmän teknisen kehitystyön painopisteenä. Tähän kuuluvat mittausmenetelmät PGET (Passive Gamma Emission Tomography) ja PNAR (Passive Neutron Albedo Reactivity). Joulukuussa 2022 kaivosyhtiö Terrafame vahvisti tavoitteensa edetä kohti uraanin talteenottoa metallituotannossaan tulevina vuosina sekä tätä koskevan investointipäätöksensä. Tämä ydinalan uusi tulokas tuo uusia haasteita Suomen sääntelyviranomaisille, ydinmateriaalitoimisto mukaan lukien. Alustava turvallisuusseloste, johon sisältyy ydinmateriaalivalvonnan käsikirja, oli STUKin arvioitavana vuonna 2023.
Kaikkien nykyiseen täydelliseen ydinkoekieltosopimukseen (CTBT) liittyvien toimien keskeinen tavoite on itse sopimuksen voimaantulo. Tämänkaltaisen myönteisen poliittisen toiminnan edellytys on se, että täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön (CTBTO) valvontajärjestelmä toimii asianmukaisesti ja pystyy antamaan kaikille osapuolille varmuuden siitä, että salaisia ydinkokeita on mahdotonta tehdä paljastumatta. Suomen kansallinen tietokeskus FiNDC on sitoutunut omaan rooliinsa tässä yhteisessä pyrkimyksessä, jotta CTBTO:n valvontajärjestelmä voi suorittaa tehtävänsä.
Ydinaineiden viranomaisvalvonta, eli ydinmateriaalivalvonta, on ydinenergian rauhanomaisen käytön edellytys. Suomessa tätä viranomaisvalvontaa, jonka avulla maa hoitaa omat kansainvälisten ydinsulkua koskevien sopimusten – pääasiassa ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen (NPT) – mukaiset velvollisuutensa, toteutetaan pääasiassa Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinmateriaalitoimistossa. Myös ulkoministeriöllä ja työ- ja elinkeinoministeriöllä on tärkeä rooli kansallisessa ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmässä. STUK tekee kansallisella tasolla yhteistyötä ministeriöiden, tullin, rajavalvonnan ja muiden kotimaisten sidosryhmien kanssa ydinsulun, viennin valvonnan ja ydinaseriisunnan alueilla.
Kansallisen ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmän tärkeimpiä sidosryhmiä ovat toiminnanharjoittajat ja luvanhaltijat, joilla on viime kädessä vastuu omista ydinaineistaan sekä ydinaineisiin liittyvistä toiminnoistaan. Suomen ydinvoimatuotanto on melko merkittävä, mutta siihen liittyvä ydinteollisuus on suhteellisen rajallinen. Suurin osa Suomessa sijaitsevista ilmoitetuista ydinaineista (uraani, plutonium ja torium) sijaitsee Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitoksissa. Lisäksi Espoossa on sammutettu ja lähes kokonaan käytöstä poistettu VTT:n tutkimusreaktori, jossa vielä on tuoretta ydinpolttoainetta. Muihin suomalaisiin toiminnanharjoittajiin lukeutuvat STUK itse, Helsingin yliopisto ja VTT:n ydinturvallisuustalo, jotka ovat keskikokoisia ydinaineiden hallussapitäjiä, mineraaliteollisuuden rikasteina tai sivutuotteina syntyvien ydinaineiden hallussapitäjiä sekä tusinan verran pieniä ydinaineiden hallussapitäjiä.
STUK ylläpitää kansallista ydinmateriaalien kirjanpitojärjestelmää ja valvoo, että Suomessa tapahtuvassa ydintoiminnassa noudatetaan Suomen ydinenergialakia ja -asetusta, Euroopan unionin ydinmateriaalivalvontaa koskevia asetuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia. Nämä tehtävät suoritetaan, jotta Suomi voi varmistaa itselleen sekä kansainväliselle yhteisölle, ettei maassa esiinny ilmoittamatta jätettyjä ydintoimintoja tai ydinaineita. Tämän lisäksi IAEA arvioi kansallisen ydinmateriaalivalvontajärjestelmän toimivuutta ja Euroopan komissio osallistuu ydinmateriaalien valvontaan sen oikeudenkäyttöalueella.
STUKin vuonna 2023 suorittama ydinmateriaalivalvontaan kuuluva kirjanpito- ja todentamistoiminta osoitti tälläkin kertaa, että suomalaiset luvanhaltijat huolehtivat ydinaineistaan hyvin. Valvonnassa ei havaittu viitteitä ilmoittamatta jätetyistä ydinaineista tai ydinainetoiminnoista, ja tarkastetut ydinaineet ja ydinainetoiminnot vastasivat toiminnanharjoittajien ilmoituksia. Toiminnanharjoittajien ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmien avulla STUK saattoi suorittaa omat, ydinmateriaalivalvonnan kannalta olennaisten kansainvälisten sopimusten mukaiset velvollisuutensa.
STUKin ja muiden Suomen kansalliseen ydinmateriaalivalvontaan liittyvien sidosryhmien työympäristö on vähitellen vakaantunut COVID-19-pandemian aiheuttamien haasteiden jälkeen. Tarkastustoiminta ja muut kentällä tehtävät työt suoritettiin pandemian aikana lähes normaaliin tapaan, mutta kansainväliset tapahtumat, konferenssit ja fyysiset tapaamiset käynnistyivät uudelleen vuonna 2023. STUK on hyödyntänyt hybridityöstä ja etätarkastuksista opittuja hyviä käytäntöjä. Vuoden aikana STUK suoritti 43 tarkastusta 73 tarkastuspäivän aikana, mikä vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Kansainvälisten tarkastusten ja tarkastuspäivien lukumäärä oli niin ikään normaalilla tasolla. Tarkastusten tuloksia koskevien lausuntojen sekä IAEA:n ja komission ydinmateriaalivalvonnan toteuttamista koskevien päätelmien perusteella vuoden 2023 lopussa ei ollut keskeneräisiä asioita.
STUKin edellisen strategiakauden, vuosien 2018–2022, aikana saatu kokemus osoitti, että muutokset voivat olla nopeita myös tavanomaisella ydinainekentällä. Ydinteollisuuden ja työympäristön muutoksia ei olisi voinut ennakoida vuonna 2018. Siksi nykyinen lähestymistapa on rullaava strategia, jotta resurssit voidaan mukauttaa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Suomalaiset ydinvoiman tutkimusorganisaatiot VTT ja LUT ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan kehittää pienreaktoreita, joita sijoitettaisiin kaupunkialueille kaukolämmön tuotantoa varten. Näiden hankkeiden fasilitointi vaatii lainsäädännön uudistamista. Suomen ydinenergialainsäädännön kokonaisvaltaiseen uudistamisen tähtäävä hanke eteni uuden ydinenergialain säännösten kehittämisvaiheeseen.
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen valvontainstrumentoinnin kehittäminen säilytti asemansa Suomen ydinmateriaalivalvontajärjestelmän teknisen kehitystyön painopisteenä. Tähän kuuluvat mittausmenetelmät PGET (Passive Gamma Emission Tomography) ja PNAR (Passive Neutron Albedo Reactivity). Joulukuussa 2022 kaivosyhtiö Terrafame vahvisti tavoitteensa edetä kohti uraanin talteenottoa metallituotannossaan tulevina vuosina sekä tätä koskevan investointipäätöksensä. Tämä ydinalan uusi tulokas tuo uusia haasteita Suomen sääntelyviranomaisille, ydinmateriaalitoimisto mukaan lukien. Alustava turvallisuusseloste, johon sisältyy ydinmateriaalivalvonnan käsikirja, oli STUKin arvioitavana vuonna 2023.
Kaikkien nykyiseen täydelliseen ydinkoekieltosopimukseen (CTBT) liittyvien toimien keskeinen tavoite on itse sopimuksen voimaantulo. Tämänkaltaisen myönteisen poliittisen toiminnan edellytys on se, että täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön (CTBTO) valvontajärjestelmä toimii asianmukaisesti ja pystyy antamaan kaikille osapuolille varmuuden siitä, että salaisia ydinkokeita on mahdotonta tehdä paljastumatta. Suomen kansallinen tietokeskus FiNDC on sitoutunut omaan rooliinsa tässä yhteisessä pyrkimyksessä, jotta CTBTO:n valvontajärjestelmä voi suorittaa tehtävänsä.
Kokoelmat
- STUKin omat sarjajulkaisut [2320]