Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa : Vuosiraportti 2023
Strålningsövervakning av miljön i Finland : Årsrapport 2023;
Environmental Radiation Monitoring in Finland : Annual Report 2023
Karhunen, Tero; Mattila, Aleksi; Paatero, Jussi; Peltonen, Tuomas; Simola, Reko; Torvela, Tiina; Turunen, Jani; Vartti, Vesa-Pekka; Virtanen, Sinikka (2024-06-20)
Lataukset:
Karhunen, Tero
Mattila, Aleksi
Paatero, Jussi
Peltonen, Tuomas
Simola, Reko
Torvela, Tiina
Turunen, Jani
Vartti, Vesa-Pekka
Virtanen, Sinikka
Editori
Mattila, Aleksi
Inkinen, Samu
Säteilyturvakeskus
20.06.2024
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-605-9
STUK-B : 321
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-605-9
STUK-B : 321
Tiivistelmä
YHTEENVETO
Tämä raportti on yhteenveto ympäristön säteilyvalvonnan tuloksista Suomessa vuonna 2023. Tuloksia raporttiin ovat toimittaneet Säteilyturvakeskuksen lisäksi Ilmatieteen laitos ulkoilman kokonaisbeeta-aktiivisuudesta.
Ympäristön säteilyvalvontaohjelma sisältää ulkoisen annosnopeuden jatkuvan ja automaattisen valvonnan, ulkoilman radioaktiivisten aineiden ja kokonaisbeeta-aktiivisuuden valvonnan sekä radioaktiivisen laskeuman, pinta- ja talousveden, jätelietteen, maidon ja elintarvikkeiden radioaktiivisuuden säännöllisen seurannan. Lisäksi ohjelmaan sisältyy ihmisen kehossa olevien radioaktiivisten aineiden seuranta sekä asuntojen sisäilman radonin seuranta. Tämä raportti sisältää myös yhteenvedot Itämeren radioaktiivisuusvalvonnan tuloksista ja ympäristön säteilyvalvontaan kuuluvien osaohjelmien aihekohtaisista selvityksistä.
Vuoden 2023 tulokset osoittavat, että ympäristössä olevat keinotekoiset radioaktiiviset aineet ovat pääosin peräisin vuoden 1986 Tšernobylin onnettomuudesta ja ilmakehässä 1950- ja 1960-luvuilla tehdyistä ydinkokeista. Keinotekoisten radioaktiivisten aineiden määrä ympäristössä vähenee.
Vuoden 2023 aikana kahdeksassa ulkoilmasta kerätyssä näytteessä havaittiin vähäisiä määriä muualta kuin Tšernobylin ydinlaitosonnettomuudesta peräisin olevia keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Havaittujen radioaktiivisten aineiden alkuperää ei voitu varmuudella selvittää. Vuoden aikana havaittujen keinotekoisten radioaktiivisten aineiden määrät ulkoilmassa olivat äärimmäisen pieniä eikä niillä ole vaikutuksia ihmisten terveyteen.
Ulkoinen säteilyn valvontaverkko toimi hyvin. Mittausasemien tuloksista kerättiin ulkoisen säteilyn valvontatietojen hallintajärjestelmä USVAan yli 97 % kaikkien mittausasemien tuottamista mittauksista. Puuttuvat tiedot aiheutuivat laitehäiriöistä tai tietoliikenneongelmista.
Vuoden 2023 aikana valvontaverkon GM-anturit hälyttivät viisi kertaa. Kolme hälytyksistä aiheutui radiografisista kuvauksista anturin lähellä ja kaksi hälytystä aiheutui teknisestä virhetilanteesta.
Laskeuma- ja talousvesinäytteiden tritiumpitoisuudet olivat välillä 1 – 2 Bq/l. Elintarvikkeista havaittiin muutamasta metsäsieninäytteestä yli 600 Bq/kg ylittäviä 137Cs:n aktiivisuuspitoisuuksia. Tätä pitoisuutta ei suositella ylitettäväksi, kun saatetaan markkinoille luonnonvaraista riistaa, metsämarjoja ja -sieniä sekä järvikaloja. Elintarvikkeiden käyttäminen on kuitenkin turvallista, eikä metsäsienien runsaskaan käyttö aiheuta merkittävää säteilyaltistusta. Vuonna 2023 tutkittiin myös marjanäytteitä. Näissä 137Cs-aktiivisuuspitoisuudet olivat metsämarjoilla välillä 1 – 150 Bq/kg ja viljellyillä mansikoilla 2 Bq/kg tai alle sen.
Itämerestä kerätyissä näytteissä näkyy edelleen Tšernobylin onnettomuudesta peräisin oleva 137Cs. Kuten muissakin ympäristönäytteissä, Itämerestä kerättyjen näytteidenradioaktiivisuuspitoisuudet ovat laskussa.
Jätelietteessä havaittiin Tšernobylin onnettomuudesta peräisin olevaa 137Cs:a, luonnon radioaktiivisia aineita ja sairaalasta käytettyjä radioaktiivisia aineita. Radionuklideja käyttävien sairaalojen syöpäklinikoiden ja isotooppiosastojen potilaiden eritteet kulkeutuvat jätevesipuhdistamoon ja näkyvät siten jätelietteissä.
Ympäristön keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyaltistus vuonna 2023 oli alle 0,02 mSv, mikä on pieni suomalaisten vuotuiseen keskimääräiseen annokseen 5,9 mSv verrattuna. Vuoden 2023 tulokset osoittavat, että vuoden aikana ympäristöön ei tapahtunut sellaisia radioaktiivisten aineiden päästöjä, joilla olisi haittavaikutuksia ihmisen terveydelle tai ympäristölle Suomessa.
Suomalaisten keskimääräisen vuotuisen säteilyannoksen määrittämistä käsitellään STUKin julkaisussa STUK-A263 Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos vuonna 2018.
Tämä raportti on yhteenveto ympäristön säteilyvalvonnan tuloksista Suomessa vuonna 2023. Tuloksia raporttiin ovat toimittaneet Säteilyturvakeskuksen lisäksi Ilmatieteen laitos ulkoilman kokonaisbeeta-aktiivisuudesta.
Ympäristön säteilyvalvontaohjelma sisältää ulkoisen annosnopeuden jatkuvan ja automaattisen valvonnan, ulkoilman radioaktiivisten aineiden ja kokonaisbeeta-aktiivisuuden valvonnan sekä radioaktiivisen laskeuman, pinta- ja talousveden, jätelietteen, maidon ja elintarvikkeiden radioaktiivisuuden säännöllisen seurannan. Lisäksi ohjelmaan sisältyy ihmisen kehossa olevien radioaktiivisten aineiden seuranta sekä asuntojen sisäilman radonin seuranta. Tämä raportti sisältää myös yhteenvedot Itämeren radioaktiivisuusvalvonnan tuloksista ja ympäristön säteilyvalvontaan kuuluvien osaohjelmien aihekohtaisista selvityksistä.
Vuoden 2023 tulokset osoittavat, että ympäristössä olevat keinotekoiset radioaktiiviset aineet ovat pääosin peräisin vuoden 1986 Tšernobylin onnettomuudesta ja ilmakehässä 1950- ja 1960-luvuilla tehdyistä ydinkokeista. Keinotekoisten radioaktiivisten aineiden määrä ympäristössä vähenee.
Vuoden 2023 aikana kahdeksassa ulkoilmasta kerätyssä näytteessä havaittiin vähäisiä määriä muualta kuin Tšernobylin ydinlaitosonnettomuudesta peräisin olevia keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Havaittujen radioaktiivisten aineiden alkuperää ei voitu varmuudella selvittää. Vuoden aikana havaittujen keinotekoisten radioaktiivisten aineiden määrät ulkoilmassa olivat äärimmäisen pieniä eikä niillä ole vaikutuksia ihmisten terveyteen.
Ulkoinen säteilyn valvontaverkko toimi hyvin. Mittausasemien tuloksista kerättiin ulkoisen säteilyn valvontatietojen hallintajärjestelmä USVAan yli 97 % kaikkien mittausasemien tuottamista mittauksista. Puuttuvat tiedot aiheutuivat laitehäiriöistä tai tietoliikenneongelmista.
Vuoden 2023 aikana valvontaverkon GM-anturit hälyttivät viisi kertaa. Kolme hälytyksistä aiheutui radiografisista kuvauksista anturin lähellä ja kaksi hälytystä aiheutui teknisestä virhetilanteesta.
Laskeuma- ja talousvesinäytteiden tritiumpitoisuudet olivat välillä 1 – 2 Bq/l. Elintarvikkeista havaittiin muutamasta metsäsieninäytteestä yli 600 Bq/kg ylittäviä 137Cs:n aktiivisuuspitoisuuksia. Tätä pitoisuutta ei suositella ylitettäväksi, kun saatetaan markkinoille luonnonvaraista riistaa, metsämarjoja ja -sieniä sekä järvikaloja. Elintarvikkeiden käyttäminen on kuitenkin turvallista, eikä metsäsienien runsaskaan käyttö aiheuta merkittävää säteilyaltistusta. Vuonna 2023 tutkittiin myös marjanäytteitä. Näissä 137Cs-aktiivisuuspitoisuudet olivat metsämarjoilla välillä 1 – 150 Bq/kg ja viljellyillä mansikoilla 2 Bq/kg tai alle sen.
Itämerestä kerätyissä näytteissä näkyy edelleen Tšernobylin onnettomuudesta peräisin oleva 137Cs. Kuten muissakin ympäristönäytteissä, Itämerestä kerättyjen näytteidenradioaktiivisuuspitoisuudet ovat laskussa.
Jätelietteessä havaittiin Tšernobylin onnettomuudesta peräisin olevaa 137Cs:a, luonnon radioaktiivisia aineita ja sairaalasta käytettyjä radioaktiivisia aineita. Radionuklideja käyttävien sairaalojen syöpäklinikoiden ja isotooppiosastojen potilaiden eritteet kulkeutuvat jätevesipuhdistamoon ja näkyvät siten jätelietteissä.
Ympäristön keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyaltistus vuonna 2023 oli alle 0,02 mSv, mikä on pieni suomalaisten vuotuiseen keskimääräiseen annokseen 5,9 mSv verrattuna. Vuoden 2023 tulokset osoittavat, että vuoden aikana ympäristöön ei tapahtunut sellaisia radioaktiivisten aineiden päästöjä, joilla olisi haittavaikutuksia ihmisen terveydelle tai ympäristölle Suomessa.
Suomalaisten keskimääräisen vuotuisen säteilyannoksen määrittämistä käsitellään STUKin julkaisussa STUK-A263 Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos vuonna 2018.
Kokoelmat
- STUKin omat sarjajulkaisut [2318]