Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa – TEA 2023 : Kestävyystavoitteet ja -strategiat yleistyneet kunnissa
THL
24.11.2023
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231122148225
Tilastoraportti : 65/2023
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231122148225
Tilastoraportti : 65/2023
Tiivistelmä
Kokonaisuudessaan kuntajohdon hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä (hyte) oli menty eteenpäin kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myönteisestä kehityksestä huolimatta tiedonkeruu nosti esiin myös huolenaiheita sekä selviä kehityskohteita.
Kunnat olivat asettaneet kestävyystavoitteita ja tehneet kestävyyssitoumuksia ja -strategioita yhä yleisemmin (kuvio 1). Yleisimmin kestävyystavoitteita, -sitoumuksia ja -strategioita oli tehty ruokahävikin vähentämiseksi (89 %), matalahiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi ja hiilipäästöjen vähentämiseksi (79 %) sekä väestörakenteen muutoksiin sopeutumiseksi (79 %). Sosiaalisesti kestävä, eriarvoisuutta vähentävä asuntotuotanto (60 %) ja eriarvoisuutta vähentävä kaavoitus (48 %) eivät ole yleistyneet yhtä nopeasti (Kuvio 1.) Kestävä kehitys oli huomioitu kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa edelleen melko harvoin (58 %), vaikka tilanne oli kehittynyt myönteisesti edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna.
Voimavarat olivat kehittyneet myönteisesti kahden vuoden takaiseen verrattuna. Suurimmassa osassa (95 %) kunnista toimi asiantuntija tai suunnittelija, joka koordinoi hyte-työtä kokopäiväisesti, oman toimen ohella tai osa-aikaisesti tai yhteistoiminta-alueen yhteistyönä. Kokopäiväisesti toimivien asiantuntijoiden tai suunnittelijoiden määrä (42 %) on lähes kaksinkertaistunut (23 % vuonna 2021) edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna.
Paikalliset turvallisuussuunnitelmat (59 %) ovat vähentyneet aiemmista vuosista. Myös lasten mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointia ja terveyttä edistävään päätöksentekoon on selkeä kehittämiskohde. Vain yhdellä kolmesta (33 %) kunnasta oli käytössään lapsiparlamentti. Lasten kyselytunti oli käytössä 16 prosentissa kunnista.
Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö oli käynnistynyt vaihtelevasti. Yhteistyörakenne hyvinvointialueen kanssa oli sovittu tai muodostettu monessa kunnassa (72 %). Erot erikokoisten kuntien välillä olivat pieniä samalla kun erot hyvinvointialueiden välillä olivat suuria. Tilanne hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelujen osalta oli saman kaltainen. Kaksi kolmesta (68 %) kunnasta oli sopinut hyvinvointialueen kanssa hyte-neuvottelujen toteutuksesta. Raportin kuviota 2 on päivitetty 10.4.2024.
Kunnat olivat asettaneet kestävyystavoitteita ja tehneet kestävyyssitoumuksia ja -strategioita yhä yleisemmin (kuvio 1). Yleisimmin kestävyystavoitteita, -sitoumuksia ja -strategioita oli tehty ruokahävikin vähentämiseksi (89 %), matalahiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi ja hiilipäästöjen vähentämiseksi (79 %) sekä väestörakenteen muutoksiin sopeutumiseksi (79 %). Sosiaalisesti kestävä, eriarvoisuutta vähentävä asuntotuotanto (60 %) ja eriarvoisuutta vähentävä kaavoitus (48 %) eivät ole yleistyneet yhtä nopeasti (Kuvio 1.) Kestävä kehitys oli huomioitu kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa edelleen melko harvoin (58 %), vaikka tilanne oli kehittynyt myönteisesti edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna.
Voimavarat olivat kehittyneet myönteisesti kahden vuoden takaiseen verrattuna. Suurimmassa osassa (95 %) kunnista toimi asiantuntija tai suunnittelija, joka koordinoi hyte-työtä kokopäiväisesti, oman toimen ohella tai osa-aikaisesti tai yhteistoiminta-alueen yhteistyönä. Kokopäiväisesti toimivien asiantuntijoiden tai suunnittelijoiden määrä (42 %) on lähes kaksinkertaistunut (23 % vuonna 2021) edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna.
Paikalliset turvallisuussuunnitelmat (59 %) ovat vähentyneet aiemmista vuosista. Myös lasten mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointia ja terveyttä edistävään päätöksentekoon on selkeä kehittämiskohde. Vain yhdellä kolmesta (33 %) kunnasta oli käytössään lapsiparlamentti. Lasten kyselytunti oli käytössä 16 prosentissa kunnista.
Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö oli käynnistynyt vaihtelevasti. Yhteistyörakenne hyvinvointialueen kanssa oli sovittu tai muodostettu monessa kunnassa (72 %). Erot erikokoisten kuntien välillä olivat pieniä samalla kun erot hyvinvointialueiden välillä olivat suuria. Tilanne hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelujen osalta oli saman kaltainen. Kaksi kolmesta (68 %) kunnasta oli sopinut hyvinvointialueen kanssa hyte-neuvottelujen toteutuksesta.
Kokoelmat
- Kirjat [4335]