Työn imua työtä tuunaamalla : Voiko työn tuunaamista oppia verkkovalmennuksen avulla ja onko sillä laajempia työhyvinvointi- ja terveyshyötyjä?
Seppälä, Piia; Rivinoja, Telma; Virkkala, Jussi; Punakallio, Anne; Velin, Riitta; Lapveteläinen, Nina; Hirvonen, Maria; Hakanen, Jari (2021)
Seppälä, Piia
Rivinoja, Telma
Virkkala, Jussi
Punakallio, Anne
Velin, Riitta
Lapveteläinen, Nina
Hirvonen, Maria
Hakanen, Jari
Työterveyslaitos
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619631
Tietoa työstä
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619631
Tietoa työstä
Tiivistelmä
Työn tuunaaminen on työntekijälähtöistä työn kehittämistä, jonka avulla työntekijä voi säädellä ja tasapainottaa työolosuhteitaan – työn voimavaroja ja vaatimuksia – ja siten edistää työhyvinvointiaan, työn imua. Työn imu puolestaan saa aikaan erilaisia terveyshyötyjä, ja työn imun tiedetään olevan myönteisessä yhteydessä autonomisen hermoston toimintaan ja lisääntyneeseen parasympaattiseen säätelyyn. Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, voidaanko työntekijöiden työn tuunaamista edistää verkkovalmennuksen avulla ja voidaanko työn tuunaamisen myötä lisätä työn imua ja parasympaattista aktiivisuutta (suurempi sykevaihtelu yöunen aikana).
Tutkimuksen kohteena oli Petäjäveden kunta. Tutkimuksen aineisto koostui kaikista kunnan työpaikoista (n = 16) kattaen kaikki työntekijät (n = 268). Tutkimuksessa hyödynnettiin kvasikokeellista tutkimusasetelmaa ja odotuslistamenetelmää. Työn tuunaamista ja työn imua mitattiin tutkimuskyselyllä ja parasympaattista aktiivisuutta tutkittiin sykevaihtelua mittaamalla. Sykemittaukset tehtiin osana tavallista työviikkoa mittaamalla sykevaihtelua yhtäjaksoisesti kolmen vuorokauden ajan. Kysely ja mittaukset toteutettiin kaikilla työntekijöillä samaan aikaan ja kolme kertaa hankkeen aikana: kaksi viikkoa ennen koeryhmän verkkovalmennusta, kaksi viikkoa sen jälkeen ja neljä kuukautta sen päättymisestä. Näin voitiin tarkastella verkkovalmennuksen välittömiä ja pidempikestoisia vaikutuksia. Analyysit toteutettiin latentilla muutosmallinnuksella.
Tulosten perusteella selvisi, että koeryhmän työn tuunaaminen lisääntyi verkkovalmennuksen aikana kontrolliryhmään verrattuna. Lisäksi koeryhmän työn imu lisääntyi valmennuksen aikana. Verkkovalmennus ei vaikuttanut työn imuun suoraan, vaan sen myönteinen vaikutus työn imuun oli seurausta työn tuunaamisen toiminnan lisääntymisestä. Työn tuunaamisen toiminnassa tapahtunut kasvu säilyi vielä seuranta-ajan päätyttyä, mutta yhteys työn imuun ei ollut tilastollisesti merkitsevä seuranta-aikana. Sen sijaan odotusten vastaisesti koeryhmässä parasympaattinen aktiivisuus säilyi verkkovalmennuksen aikana ennallaan, mutta kontrolliryhmällä se meni huonompaan suuntaan. Tulos säilyi vielä seuranta-ajan päätyttyä. Kunnassa oli ollut juuri ennen tutkimuksen alkua organisaatiomuutoksia, ja työn tuunaaminen saattoi siten puskuroida hankalan työtilanteen aiheuttamaa kuormitusta ja suojata autonomisen hermoston toiminnan häiriöiltä.
Tutkimus todensi, että työn tuunaamisen avulla tehdyt muutokset omassa työssä ovat toimiva keino, jonka avulla työntekijä voi lisätä työn imuaan. Lisäksi työn tuunaaminen saattaa suojata kuormittavan työtilanteen kielteisiltä psykofysiologisilta vaikutuksilta.
Tutkimuksen kohteena oli Petäjäveden kunta. Tutkimuksen aineisto koostui kaikista kunnan työpaikoista (n = 16) kattaen kaikki työntekijät (n = 268). Tutkimuksessa hyödynnettiin kvasikokeellista tutkimusasetelmaa ja odotuslistamenetelmää. Työn tuunaamista ja työn imua mitattiin tutkimuskyselyllä ja parasympaattista aktiivisuutta tutkittiin sykevaihtelua mittaamalla. Sykemittaukset tehtiin osana tavallista työviikkoa mittaamalla sykevaihtelua yhtäjaksoisesti kolmen vuorokauden ajan. Kysely ja mittaukset toteutettiin kaikilla työntekijöillä samaan aikaan ja kolme kertaa hankkeen aikana: kaksi viikkoa ennen koeryhmän verkkovalmennusta, kaksi viikkoa sen jälkeen ja neljä kuukautta sen päättymisestä. Näin voitiin tarkastella verkkovalmennuksen välittömiä ja pidempikestoisia vaikutuksia. Analyysit toteutettiin latentilla muutosmallinnuksella.
Tulosten perusteella selvisi, että koeryhmän työn tuunaaminen lisääntyi verkkovalmennuksen aikana kontrolliryhmään verrattuna. Lisäksi koeryhmän työn imu lisääntyi valmennuksen aikana. Verkkovalmennus ei vaikuttanut työn imuun suoraan, vaan sen myönteinen vaikutus työn imuun oli seurausta työn tuunaamisen toiminnan lisääntymisestä. Työn tuunaamisen toiminnassa tapahtunut kasvu säilyi vielä seuranta-ajan päätyttyä, mutta yhteys työn imuun ei ollut tilastollisesti merkitsevä seuranta-aikana. Sen sijaan odotusten vastaisesti koeryhmässä parasympaattinen aktiivisuus säilyi verkkovalmennuksen aikana ennallaan, mutta kontrolliryhmällä se meni huonompaan suuntaan. Tulos säilyi vielä seuranta-ajan päätyttyä. Kunnassa oli ollut juuri ennen tutkimuksen alkua organisaatiomuutoksia, ja työn tuunaaminen saattoi siten puskuroida hankalan työtilanteen aiheuttamaa kuormitusta ja suojata autonomisen hermoston toiminnan häiriöiltä.
Tutkimus todensi, että työn tuunaamisen avulla tehdyt muutokset omassa työssä ovat toimiva keino, jonka avulla työntekijä voi lisätä työn imuaan. Lisäksi työn tuunaaminen saattaa suojata kuormittavan työtilanteen kielteisiltä psykofysiologisilta vaikutuksilta.
Kokoelmat
- Kirjat [562]