Gamma- ja röntgensäteilyttimien vertailu
Kurkivuori, Janne (2018-10)
Kurkivuori, Janne
Säteilyturvakeskus
10 / 2018
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-416-1
STUK-TR : 29
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-416-1
STUK-TR : 29
Tiivistelmä
Veren säteilytyksellä inaktivoidaan veressä olevat lymfosyytit, jotta verensiirtoa tarvitsevalle potilaalle ei tulisi käänteishyljintäreaktiota siirrettävästä verestä. Säteilytettävä veri vaatii minimissään 25 Gy:n annoksen, jotta lymfosyytit inaktivoituvat, maksimiannos verituotteille on 50 Gy:tä. Lisäksi verta ei saa säteilyttää kahteen kertaan ja liian suuri säteilyannos lisää solujen kaliumvuotoa ja punasolujen hemolyysiä. Veren säteilytyksessä käytetään joko gammasäteilytintä, jonka säteilylähteenä toimii korkea-aktiivinen umpilähde (cesium-137) tai röntgensäteilytintä, jonka säteilylähteenä toimii röntgenputki/-putket.
Suomessa toimii viisi verensäteilytysorganisaatiota, joiden säteilyttimenä toimii gammasäteilytin ja säteilylähteenä käytetään cesium-137:ää. Suomessa on kaksi röntgensäteilytintä, mutta kyseiset laitteet ovat käytössä vain biologisen materiaalin säteilytyksessä. Maailmalla on aloitettu vaihtamaan gammasäteilyttimiä röntgensäteilyttimiin säteilyturvallisuuden parantamiseksi muuttuneen maailmantilanteen vuoksi. Röntgensäteilyttimiin on siirrytty kokonaan Norjassa ja Ranskassa. Japani ja Italia on vaihtanut 80 % verensäteilyttimistä röntgensäteilyttimiin. Myöskin Tanska, Saksa, Englanti, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat alkaneet vaihtaa gammasäteilyttimiä röntgensäteilyttimiin.
Suomessa röntgensäteilyttäminen on vieras asia, eikä gammasäteilyttimen ja röntgensäteilyttimen vertailua ole aiemmin Suomessa tehty, joten taustatiedon saamiseksi kyselyjä on lähetetty Suomessa toimiville toiminnanharjoittajille, Norjan viranomaisille ja kahteen sairaalaan sekä Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin laitevalmistajille. Lisäksi laitevalmistajille on lähetetty kyselyjä säteilyttimistä ja niiden huolloista tarkemman tiedon saamiseksi kustannuksista ja laitteiden käyttöiästä.
Tässä raportissa selvitetään näiden kahden säteilyttimen käyttöä, toimintavarmuutta, säteilyturvallisuutta ja kustannuksia, jotka muodostuvat säteilyttimien elinkaaren aikana.
Suomessa toimii viisi verensäteilytysorganisaatiota, joiden säteilyttimenä toimii gammasäteilytin ja säteilylähteenä käytetään cesium-137:ää. Suomessa on kaksi röntgensäteilytintä, mutta kyseiset laitteet ovat käytössä vain biologisen materiaalin säteilytyksessä. Maailmalla on aloitettu vaihtamaan gammasäteilyttimiä röntgensäteilyttimiin säteilyturvallisuuden parantamiseksi muuttuneen maailmantilanteen vuoksi. Röntgensäteilyttimiin on siirrytty kokonaan Norjassa ja Ranskassa. Japani ja Italia on vaihtanut 80 % verensäteilyttimistä röntgensäteilyttimiin. Myöskin Tanska, Saksa, Englanti, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat alkaneet vaihtaa gammasäteilyttimiä röntgensäteilyttimiin.
Suomessa röntgensäteilyttäminen on vieras asia, eikä gammasäteilyttimen ja röntgensäteilyttimen vertailua ole aiemmin Suomessa tehty, joten taustatiedon saamiseksi kyselyjä on lähetetty Suomessa toimiville toiminnanharjoittajille, Norjan viranomaisille ja kahteen sairaalaan sekä Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin laitevalmistajille. Lisäksi laitevalmistajille on lähetetty kyselyjä säteilyttimistä ja niiden huolloista tarkemman tiedon saamiseksi kustannuksista ja laitteiden käyttöiästä.
Tässä raportissa selvitetään näiden kahden säteilyttimen käyttöä, toimintavarmuutta, säteilyturvallisuutta ja kustannuksia, jotka muodostuvat säteilyttimien elinkaaren aikana.
Kokoelmat
- STUKin omat sarjajulkaisut [2320]