Potilaiden tyytyväisyys terveysasemien palveluihin
Vehko, Tuulikki; Aalto, Anna-Mari; Sainio, Salla; Sinervo, Timo (2016)
Vehko, Tuulikki
Aalto, Anna-Mari
Sainio, Salla
Sinervo, Timo
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016101024949
Suomen lääkärilehti : 38
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016101024949
Suomen lääkärilehti : 38
Tiivistelmä
Lähtökohdat
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveysasemien käyttäjien eroja tyytyväisyydessä käynteihin lääkärin tai hoitajan vastaanotolla sen mukaan, oliko potilaalla pitkäaikaissairaus vai ei. Lisäksi selvitettiin, oliko pitkäaikaissairautta sairastavien tyytyväisyydessä eroja sen mukaan, oliko heille tehty hoitosuunnitelma.
Menetelmät
Tutkimus perustui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiakaskyselyyn ”Terveysaseman hoidon laatu: potilaan näkökulma”, jossa potilasta pyydetään arvioimaan hänen juuri tekemäänsä käyntiä terveysasemalle. Kyselyssä tiedusteltiin tyytyväisyyttä saatuun hoitoon lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotolla sekä vastaanottoajan riittävyyttä. Palvelua käyttäneet asiakkaat vastaavat väittämiin asteikolla 1 (erittäin huono) – 5 (erinomainen). Aineistosta tuotettiin kovarianssianalyysin avulla vakioituja keskiarvoja.
Tulokset
Kyselyyn vastasi 8 128 asiakasta. Heistä 62 % oli pitkäaikaissairaita. Kun verrattiin ikä- ja sukupuolivakioituja keskiarvoja, potilaat, joilla ei ollut pitkäaikaissairautta (ka 4,43), olivat yhtä tyytyväisiä saamaansa hoitoon lääkärin vastaanotolla kuin ne pitkäaikaissairaat, joilla oli hoitosuunnitelma (ka 4,48). Näitä potilaita tyytymättömämpiä olivat ne pitkäaikaissairaat, joilla ei ollut hoitosuunnitelmaa (ka 4,18) tai jotka eivät tienneet, oliko heillä hoitosuunnitelma (ka 4,24). Pitkäaikaissairaat, joilla oli hoitosuunnitelma, arvioivat vastaanottoajan riittävän paremmin (ka 4,33) kuin pitkäaikaissairaat, joilla hoitosuunnitelmaa ei ollut (ka 4,06). Pitkäaikaissairaat potilaat olivat yhtä tyytyväisiä hoitoon lääkärin vastaanotolla julkisella palveluntuottajalla (ka 4,35) ja ulkoistetulla palveluntuottajalla (ka 4,36). Yleensä saman lääkärin vastaanotolla asioineet olivat tyytyväisempiä hoitoon lääkärin vastaanotolla kuin asiakkaat, joiden lääkäri vaihtui.
Päätelmät
Hoitosuunnitelman puuttuminen vaikutti kielteisesti pitkäaikaissairaiden kokemukseen vastaanottoajan riittävyydestä ja hoidon laadusta lääkärin vastaanotolla. Pitkäaikaissairaus tulisi huomioida suunniteltaessa terveyskeskuksen vastaanottoaikojen kestoa. Yhä useammalle pitkäaikaissairaalle pitäisi laatia hoitosuunnitelma, joka sitouttaa potilasta hoitoon ja helpottaa terveydenhuollon ammattilaisen työtä kokoamalla yhteen potilaan hoitoon liittyvät tiedot.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveysasemien käyttäjien eroja tyytyväisyydessä käynteihin lääkärin tai hoitajan vastaanotolla sen mukaan, oliko potilaalla pitkäaikaissairaus vai ei. Lisäksi selvitettiin, oliko pitkäaikaissairautta sairastavien tyytyväisyydessä eroja sen mukaan, oliko heille tehty hoitosuunnitelma.
Menetelmät
Tutkimus perustui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiakaskyselyyn ”Terveysaseman hoidon laatu: potilaan näkökulma”, jossa potilasta pyydetään arvioimaan hänen juuri tekemäänsä käyntiä terveysasemalle. Kyselyssä tiedusteltiin tyytyväisyyttä saatuun hoitoon lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotolla sekä vastaanottoajan riittävyyttä. Palvelua käyttäneet asiakkaat vastaavat väittämiin asteikolla 1 (erittäin huono) – 5 (erinomainen). Aineistosta tuotettiin kovarianssianalyysin avulla vakioituja keskiarvoja.
Tulokset
Kyselyyn vastasi 8 128 asiakasta. Heistä 62 % oli pitkäaikaissairaita. Kun verrattiin ikä- ja sukupuolivakioituja keskiarvoja, potilaat, joilla ei ollut pitkäaikaissairautta (ka 4,43), olivat yhtä tyytyväisiä saamaansa hoitoon lääkärin vastaanotolla kuin ne pitkäaikaissairaat, joilla oli hoitosuunnitelma (ka 4,48). Näitä potilaita tyytymättömämpiä olivat ne pitkäaikaissairaat, joilla ei ollut hoitosuunnitelmaa (ka 4,18) tai jotka eivät tienneet, oliko heillä hoitosuunnitelma (ka 4,24). Pitkäaikaissairaat, joilla oli hoitosuunnitelma, arvioivat vastaanottoajan riittävän paremmin (ka 4,33) kuin pitkäaikaissairaat, joilla hoitosuunnitelmaa ei ollut (ka 4,06). Pitkäaikaissairaat potilaat olivat yhtä tyytyväisiä hoitoon lääkärin vastaanotolla julkisella palveluntuottajalla (ka 4,35) ja ulkoistetulla palveluntuottajalla (ka 4,36). Yleensä saman lääkärin vastaanotolla asioineet olivat tyytyväisempiä hoitoon lääkärin vastaanotolla kuin asiakkaat, joiden lääkäri vaihtui.
Päätelmät
Hoitosuunnitelman puuttuminen vaikutti kielteisesti pitkäaikaissairaiden kokemukseen vastaanottoajan riittävyydestä ja hoidon laadusta lääkärin vastaanotolla. Pitkäaikaissairaus tulisi huomioida suunniteltaessa terveyskeskuksen vastaanottoaikojen kestoa. Yhä useammalle pitkäaikaissairaalle pitäisi laatia hoitosuunnitelma, joka sitouttaa potilasta hoitoon ja helpottaa terveydenhuollon ammattilaisen työtä kokoamalla yhteen potilaan hoitoon liittyvät tiedot.
Kokoelmat
- Artikkelit [16529]