Neljäsluokkalaisten näkemyksiä lääkkeistä ja lääkkeiden käytöstä; laadullinen tutkimus koulujen lääkekasvatuksen kehittämiseksi
Keinonen, T; Vainio, K; Härkönen, N; Linden, J; Hämeen-Anttila, K (2015)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Julkariin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Keinonen, T
Vainio, K
Härkönen, N
Linden, J
Hämeen-Anttila, K
2015
Dosis Farmaseuttinen aikakauskirja : 1
Tiivistelmä
Johdanto: Lääkkeet ovat osa ihmisten elämää. Lääkekasvatuksen
tavoitteena on, että lapset oppivat järkeviksi lääkkeiden käyttäjiksi, hakemaan tietoa lääkkeistä, arvioimaan huolellisesti ja kriittisesti lääkkeitä
koskevaa informaatiota sekä keskustelemaan lääkkeisiin liittyvistä asioista apteekissa ja lääkärin vastaanotolla. Keskeistä on, että lapsi ymmärtää ensin lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perussäännöt, ja
sitä kautta vähitellen oppii kantamaan vastuuta omasta lääkkeiden käytöstään.Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neljäsluokkalaisten
näkemyksiä lääkkeistä ja niiden käytöstä. Tulosten pohjalta edistetään koulujen
lääkekasvatusta opettajankoulutusta kehittämällä.
Aineisto ja menetelmät: Neljännen luokan oppilaat (N=88) vastasivat kyselylomakkeeseen, joka koostui
kahdeksasta avoimesta kysymyksestä sekä piirustustehtävästä, jossa lasten tuli piirtää kuva lääkekaapista sisältöineen. Tutkimukseen osallistui viisi luokkaa kahdelta itäsuomalaiselta koululta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen.
Tulokset ja johtopäätökset: Lapset mainitsivat yhteensä 222 lääkkeiden käyttötarkoitusta sekä 203 lääkettä. Oppilaiden nimeämät lääkkeiden käyttötarkoitukset ja heidän piirtämänsä lääkekaapit olivat suurelta osin yhteneviä lasten tyypillisimpien sairauksien ja niiden hoitoon käytettyjen lääkkeiden kanssa. Ylivoimaisesti yleisin oppilaiden nimeämä lääkkeiden käyttötarkoitus oli päänsärky (n=46).
Neljäsluokkalaisten näkemysten mukaan lääkkeiden käytöstä koituu haittoja lähinnä, jos niitä käytetään väärällä tavalla. He kokevat kymmenvuotiaan olevan sopivan ikäinen aloittamaan lääkkeiden käytön pieniin vaivoihin ilman vanhemman valvontaa. Aikaisemmin saaduista tutkimustuloksista poiketen oppilaat
sen sijaan eivät kokeneet omia vanhempiaan kovin merkittävinä lääkkeitä koskevan tiedon lähteinä. Oppilaiden mielestä merkittävin tiedonlähde lääketietoisuuden lisäämisessä ovat lääkealan ammattilaiset.
Tutkimuksen tulokset antavat tietoa lasten näkemyksistä lääkkeistä ja lääkkeiden käytöstä, minkä varaan lääkekasvatusta voidaan rakentaa.
tavoitteena on, että lapset oppivat järkeviksi lääkkeiden käyttäjiksi, hakemaan tietoa lääkkeistä, arvioimaan huolellisesti ja kriittisesti lääkkeitä
koskevaa informaatiota sekä keskustelemaan lääkkeisiin liittyvistä asioista apteekissa ja lääkärin vastaanotolla. Keskeistä on, että lapsi ymmärtää ensin lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perussäännöt, ja
sitä kautta vähitellen oppii kantamaan vastuuta omasta lääkkeiden käytöstään.Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neljäsluokkalaisten
näkemyksiä lääkkeistä ja niiden käytöstä. Tulosten pohjalta edistetään koulujen
lääkekasvatusta opettajankoulutusta kehittämällä.
Aineisto ja menetelmät: Neljännen luokan oppilaat (N=88) vastasivat kyselylomakkeeseen, joka koostui
kahdeksasta avoimesta kysymyksestä sekä piirustustehtävästä, jossa lasten tuli piirtää kuva lääkekaapista sisältöineen. Tutkimukseen osallistui viisi luokkaa kahdelta itäsuomalaiselta koululta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen.
Tulokset ja johtopäätökset: Lapset mainitsivat yhteensä 222 lääkkeiden käyttötarkoitusta sekä 203 lääkettä. Oppilaiden nimeämät lääkkeiden käyttötarkoitukset ja heidän piirtämänsä lääkekaapit olivat suurelta osin yhteneviä lasten tyypillisimpien sairauksien ja niiden hoitoon käytettyjen lääkkeiden kanssa. Ylivoimaisesti yleisin oppilaiden nimeämä lääkkeiden käyttötarkoitus oli päänsärky (n=46).
Neljäsluokkalaisten näkemysten mukaan lääkkeiden käytöstä koituu haittoja lähinnä, jos niitä käytetään väärällä tavalla. He kokevat kymmenvuotiaan olevan sopivan ikäinen aloittamaan lääkkeiden käytön pieniin vaivoihin ilman vanhemman valvontaa. Aikaisemmin saaduista tutkimustuloksista poiketen oppilaat
sen sijaan eivät kokeneet omia vanhempiaan kovin merkittävinä lääkkeitä koskevan tiedon lähteinä. Oppilaiden mielestä merkittävin tiedonlähde lääketietoisuuden lisäämisessä ovat lääkealan ammattilaiset.
Tutkimuksen tulokset antavat tietoa lasten näkemyksistä lääkkeistä ja lääkkeiden käytöstä, minkä varaan lääkekasvatusta voidaan rakentaa.
Kokoelmat
- Artikkelit [186]