GOSSER II – Final report
Honkamaa, Tapani (2024-03-12)
Honkamaa, Tapani
Säteilyturvakeskus
12.03.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-591-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-591-5
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Projektit GOSSER I ja GOSSER II kestivät yhteensä 8 vuotta, vuodesta 2015 vuoteen 2023. Ensimmäinen projekti kehitti kansallisen ydinmateriaalivalvontakonseptin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukselle Olkiluodossa ja teki tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä tätä tarkoitusta varten. Toisessa projektissa keskityttiin kehittämään konseptia edelleen.
Kahden valitun ainetta rikkomattoman todentamistyökalun, PGET (Passive Gamma Emission Tomography) ja PNAR (Passive Neutron Albedo Reactivity), kyvykkyyksiä testattiin laajasti ja kehitettiin tasolle, jossa valvontatoimenpiteiden toteuttaminen on suoraviivaista. Lisäkehitys- ja testaustarpeita on olemassa, ja ne vaativat asianmukaista resursointia, mutta riski kielteisistä teknisistä yllätyksistä on nyt rajallinen.
GOSSER II -vaiheen aikana STUK kehitti myös ensimmäisen version LOST&FOUND-tietokannasta (L&F), joka on STUKin keskeinen työkalu NDA-varmennusaineiston analysointiin ja dokumentointiin. Ydinmateriaalitietojen jatkuvuutta voidaan seurata myös tietokannan avulla. Tietokantaan on tarkoitus tallentaa kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta tulevat sukupolvet voivat tehdä omat päätelmänsä siitä, onko loppusijoitus tehty ilmoitetulla tavalla. Tietokannan testaaminen oikeilla tiedoilla on vielä tekemättä.
Loppusijoituslaitoksen toiminnan aikana STUKin jatkuva läsnäolo loppusijoituspaikalla on pääasiallinen tapa varmistaa, ettei loppusijoitettuun ydinpolttoaineeseen liity ilmoittamattomia toimintoja. Lisäksi GOSSER II suoritti muutaman tutkimuksen kallioperään liittyen. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää, kuinka yhteiskunta voi pysyä luottavaisena siihen, ettei loppusijoitusalueeseen ole tunkeuduttu. Tutkimuksessa tarkasteltiin mikroseismisiä ja muita geofysikaalisia menetelmiä, jotka on otettu käyttöön loppusijoituksen ympäristön seurannassa. Näitä menetelmiä käytetään kallioperän vakauden valvomiseen niin kauan kuin valvonta jatkuu. Lisäksi tehtiin kirjallisuustutkimus tilanteesta, jossa loppusijoitettu käytetty polttoaine liuotetaan typpihappoon kanisterissaan maan alla ja liuotettu polttoaine pumpataan ylös nestemäisessä muodossa. Tutkimus tuli johtopäätökseen, että skenaario on erittäin vaikeaa toteuttaa ja sen tähden sitä voidaan pitää erittäin epätodennäköisenä.
Projektit GOSSER I ja GOSSER II kestivät yhteensä 8 vuotta, vuodesta 2015 vuoteen 2023. Ensimmäinen projekti kehitti kansallisen ydinmateriaalivalvontakonseptin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukselle Olkiluodossa ja teki tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä tätä tarkoitusta varten. Toisessa projektissa keskityttiin kehittämään konseptia edelleen.
Kahden valitun ainetta rikkomattoman todentamistyökalun, PGET (Passive Gamma Emission Tomography) ja PNAR (Passive Neutron Albedo Reactivity), kyvykkyyksiä testattiin laajasti ja kehitettiin tasolle, jossa valvontatoimenpiteiden toteuttaminen on suoraviivaista. Lisäkehitys- ja testaustarpeita on olemassa, ja ne vaativat asianmukaista resursointia, mutta riski kielteisistä teknisistä yllätyksistä on nyt rajallinen.
GOSSER II -vaiheen aikana STUK kehitti myös ensimmäisen version LOST&FOUND-tietokannasta (L&F), joka on STUKin keskeinen työkalu NDA-varmennusaineiston analysointiin ja dokumentointiin. Ydinmateriaalitietojen jatkuvuutta voidaan seurata myös tietokannan avulla. Tietokantaan on tarkoitus tallentaa kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta tulevat sukupolvet voivat tehdä omat päätelmänsä siitä, onko loppusijoitus tehty ilmoitetulla tavalla. Tietokannan testaaminen oikeilla tiedoilla on vielä tekemättä.
Loppusijoituslaitoksen toiminnan aikana STUKin jatkuva läsnäolo loppusijoituspaikalla on pääasiallinen tapa varmistaa, ettei loppusijoitettuun ydinpolttoaineeseen liity ilmoittamattomia toimintoja. Lisäksi GOSSER II suoritti muutaman tutkimuksen kallioperään liittyen. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää, kuinka yhteiskunta voi pysyä luottavaisena siihen, ettei loppusijoitusalueeseen ole tunkeuduttu. Tutkimuksessa tarkasteltiin mikroseismisiä ja muita geofysikaalisia menetelmiä, jotka on otettu käyttöön loppusijoituksen ympäristön seurannassa. Näitä menetelmiä käytetään kallioperän vakauden valvomiseen niin kauan kuin valvonta jatkuu. Lisäksi tehtiin kirjallisuustutkimus tilanteesta, jossa loppusijoitettu käytetty polttoaine liuotetaan typpihappoon kanisterissaan maan alla ja liuotettu polttoaine pumpataan ylös nestemäisessä muodossa. Tutkimus tuli johtopäätökseen, että skenaario on erittäin vaikeaa toteuttaa ja sen tähden sitä voidaan pitää erittäin epätodennäköisenä.