Implementing nuclear non-proliferation in Finland : Regulatory control, international cooperation and the Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty : Annual report 2022
Peri, Ville (2023-06-01)
Peri, Ville
Editori
Peri, Ville
Säteilyturvakeskus
01.06.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-571-7
STUK-B : 299
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-571-7
STUK-B : 299
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Ydinmateriaalivalvonta eli ydinmateriaalien viranomaisvalvonta on ydinenergian rauhanomaisen käytön edellytys. Säteilyturvakeskuksen Ydinmateriaalit-toimisto vastaa viranomaisvalvonnasta, jolla täytetään Suomen kansainvälisistä ydinsulkua koskevista sopimuksista johtuvat velvoitteet. Ydinsulun perustana on ydinsulkusopimus. Suomen kansallisessa ydinmateriaalien valvontajärjestelmässä keskeisiä viranomaisia ovat myös Ulkoministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö. STUK tekee yhteistyötä ministeriöiden, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa ydinsulun, vientivalvonnan ja ydinaseriisunnan aloilla.
Suomalaiset toiminnanharjoittajat ja luvanhaltijat ovat keskeisiä toimijoita Suomen kansallisessa valvontajärjestelmässä. Toiminnanharjoittajilla on lopullinen vastuu ydinmateriaaleistaan ja niitä koskevasta toiminnasta. Suomessa on merkittävää ydinenergian tuotantoa, mutta siihen liittyvä teollisuus on verraten vähäistä. Suuri osa ydinaineista on Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitoksilla. Lisäksi Espoossa on suljettu tutkimusreaktori, jonka alueella säilytetään edelleen tuoretta polttoainetta. Muita suomalaisia toiminnanharjoittajia ovat esimerkiksi STUK, Helsingin yliopisto ja VTT:n ydinturvallisuustalo. Myös eräillä suomalaisilla toimijoilla metallinjalostus- ja kaivosteollisuudessa on hallussaan ydinaineita. Lisäksi Suomessa toimii 12 toiminnanharjoittajaa, joilla on hallussaan vähäisempiä ydinainemääriä.
STUK ylläpitää kansallista ydinaineiden kirjanpitojärjestelmää ja varmistaa, että ydinalalla toimitaan ydinenergialain ja -asetuksen, EU:n ydinmateriaalivalvontasäännösten ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Näin pyritään siihen, että Suomi valtiona pystyy vakuuttamaan itsensä sekä kansainvälisen yhteisön siitä, ettei maassa ole ilmoittamattomia ydinmateriaaleja tai niihin liittyviä toimintoja. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA arvioi kansallisen valvontajärjestelmän toimintaa. Lisäksi Euroopan komissio valvoo toimivaltansa alla olevia ydinaineita.
Tulokset STUKin ydinmateriaalivalvonnasta vuonna 2022 osoittavat, että suomalaiset toiminnanharjoittajat ovat huolehtineet ydinmateriaaleistaan ja niitä koskevista velvoitteista. Ilmoittamattomista aineista tai toiminnasta ei ollut viitteitä. Tarkastetut aineet ja toiminnot vastasivat toiminnanharjoittajien ilmoituksia. Toiminnanharjoittajien omat valvontajärjestelmät tukivat STUKin valvontaa ja edesauttoivat sopimusvelvoitteiden täyttämistä. Vuosi 2022 oli Suomessa ydinmateriaalivalvonnan juhlavuosi, sillä silloin tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Suomi ensimmäisenä maana maailmassa allekirjoitti valvontasopimuksen IAEA:n kanssa.
STUKin ja muiden suomalaisten sidosryhmien toimintaympäristö rauhoittui vuonna 2022 haastavan COVID-19-pandemian väistyessä. Tarkastukset ja muu kenttätoiminta onnistuivat pandemian aikana lähes normaalisti, mutta kansainväliset tapahtumat, konferenssit ja kokoukset jatkuivat kunnolla vasta viime vuoden aikana. STUK hyödynsi pandemian aikana saatuja oppeja etä- ja hybriditarkastuksista. Vuonna 2022 STUK teki suomalaisille toiminnanharjoittajille 41 tarkastusta 71 tarkastuspäivänä. Luvut vastaavat pitkän aikavälin keskiarvoja. Myös kansainvälisiä tarkastuksia oli tavanomainen määrä. IAEA ja Euroopan komissio antoivat tarkastustoiminnastaan tekemissään johtopäätöksissä suomalaisille toiminnanharjoittajille kaksi toimintakehotusta, joihin vastattiin vuoden 2022 aikana.
STUKin viimeisin strategiakausi päättyi vuonna 2022. Ydinmateriaalivalvonnassa joustavien työskentelytapojen käyttöönotto ja aktiivinen yhteydenpito toiminnanharjoittajien vastuuhenkilöiden kanssa olivat tärkeitä kehityskohteita. Vuosi 2022 oli osuva aika strategiakauden päättymiselle, koska tällöin STUKissa päästiin yhdistämään pandemian aikana opittuja uusia työskentelytapoja tuttuihin rutiineihin. STUKin muutto uusiin toimitiloihin Vantaan Jokiniemessä oli yksi vuoden 2022 haasteista. Ydinenergialain kokonaisuudistus eteni lainkohtien luonnosteluvaiheeseen.
Ydinpolttoaineen loppusijoituksessa tarvittavan ydinmateriaalivalvontalaitteiston kehitys oli edelleen yksi Suomen valvontajärjestelmän kehityksen kohokohdista. Keskeisiä verifiointimenetelmiä ovat passiivinen gammaemissiotomografia ja passiivinen neutronialbedoreaktiivisuusmittaus. Joulukuussa 2022 kaivosyhtiö Terrafame ilmoitti päätöksestään investoida uraanin talteenottoon metallinjalostusprosessista tulevien vuosien aikana. Tämän toiminnan valvonta on yksi uusista STUKin ja muiden viranomaisten suorittaman ydinmateriaalivalvonnan haasteista.
Yksi ydinkoekieltosopimukseen (CTBT) liittyvien aktiviteettien päätavoitteista on sopimuksen voimaantulo. Ydinkoekielto-organisaation (CTBTO) verifiointijärjestelmän toimivuus on tärkeä edellytys kyseiselle poliittiselle edistysaskeleelle. Järjestelmän on pystyttävä vakuuttamaan kaikki osapuolet siitä, että ydinkokeen suorittaminen salassa muilta on mahdotonta. Suomen kansallinen tietokeskus FiNDC on sitoutunut omaan rooliinsa verifiointijärjestelmän osana.
Ydinmateriaalivalvonta eli ydinmateriaalien viranomaisvalvonta on ydinenergian rauhanomaisen käytön edellytys. Säteilyturvakeskuksen Ydinmateriaalit-toimisto vastaa viranomaisvalvonnasta, jolla täytetään Suomen kansainvälisistä ydinsulkua koskevista sopimuksista johtuvat velvoitteet. Ydinsulun perustana on ydinsulkusopimus. Suomen kansallisessa ydinmateriaalien valvontajärjestelmässä keskeisiä viranomaisia ovat myös Ulkoministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö. STUK tekee yhteistyötä ministeriöiden, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa ydinsulun, vientivalvonnan ja ydinaseriisunnan aloilla.
Suomalaiset toiminnanharjoittajat ja luvanhaltijat ovat keskeisiä toimijoita Suomen kansallisessa valvontajärjestelmässä. Toiminnanharjoittajilla on lopullinen vastuu ydinmateriaaleistaan ja niitä koskevasta toiminnasta. Suomessa on merkittävää ydinenergian tuotantoa, mutta siihen liittyvä teollisuus on verraten vähäistä. Suuri osa ydinaineista on Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitoksilla. Lisäksi Espoossa on suljettu tutkimusreaktori, jonka alueella säilytetään edelleen tuoretta polttoainetta. Muita suomalaisia toiminnanharjoittajia ovat esimerkiksi STUK, Helsingin yliopisto ja VTT:n ydinturvallisuustalo. Myös eräillä suomalaisilla toimijoilla metallinjalostus- ja kaivosteollisuudessa on hallussaan ydinaineita. Lisäksi Suomessa toimii 12 toiminnanharjoittajaa, joilla on hallussaan vähäisempiä ydinainemääriä.
STUK ylläpitää kansallista ydinaineiden kirjanpitojärjestelmää ja varmistaa, että ydinalalla toimitaan ydinenergialain ja -asetuksen, EU:n ydinmateriaalivalvontasäännösten ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Näin pyritään siihen, että Suomi valtiona pystyy vakuuttamaan itsensä sekä kansainvälisen yhteisön siitä, ettei maassa ole ilmoittamattomia ydinmateriaaleja tai niihin liittyviä toimintoja. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA arvioi kansallisen valvontajärjestelmän toimintaa. Lisäksi Euroopan komissio valvoo toimivaltansa alla olevia ydinaineita.
Tulokset STUKin ydinmateriaalivalvonnasta vuonna 2022 osoittavat, että suomalaiset toiminnanharjoittajat ovat huolehtineet ydinmateriaaleistaan ja niitä koskevista velvoitteista. Ilmoittamattomista aineista tai toiminnasta ei ollut viitteitä. Tarkastetut aineet ja toiminnot vastasivat toiminnanharjoittajien ilmoituksia. Toiminnanharjoittajien omat valvontajärjestelmät tukivat STUKin valvontaa ja edesauttoivat sopimusvelvoitteiden täyttämistä. Vuosi 2022 oli Suomessa ydinmateriaalivalvonnan juhlavuosi, sillä silloin tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Suomi ensimmäisenä maana maailmassa allekirjoitti valvontasopimuksen IAEA:n kanssa.
STUKin ja muiden suomalaisten sidosryhmien toimintaympäristö rauhoittui vuonna 2022 haastavan COVID-19-pandemian väistyessä. Tarkastukset ja muu kenttätoiminta onnistuivat pandemian aikana lähes normaalisti, mutta kansainväliset tapahtumat, konferenssit ja kokoukset jatkuivat kunnolla vasta viime vuoden aikana. STUK hyödynsi pandemian aikana saatuja oppeja etä- ja hybriditarkastuksista. Vuonna 2022 STUK teki suomalaisille toiminnanharjoittajille 41 tarkastusta 71 tarkastuspäivänä. Luvut vastaavat pitkän aikavälin keskiarvoja. Myös kansainvälisiä tarkastuksia oli tavanomainen määrä. IAEA ja Euroopan komissio antoivat tarkastustoiminnastaan tekemissään johtopäätöksissä suomalaisille toiminnanharjoittajille kaksi toimintakehotusta, joihin vastattiin vuoden 2022 aikana.
STUKin viimeisin strategiakausi päättyi vuonna 2022. Ydinmateriaalivalvonnassa joustavien työskentelytapojen käyttöönotto ja aktiivinen yhteydenpito toiminnanharjoittajien vastuuhenkilöiden kanssa olivat tärkeitä kehityskohteita. Vuosi 2022 oli osuva aika strategiakauden päättymiselle, koska tällöin STUKissa päästiin yhdistämään pandemian aikana opittuja uusia työskentelytapoja tuttuihin rutiineihin. STUKin muutto uusiin toimitiloihin Vantaan Jokiniemessä oli yksi vuoden 2022 haasteista. Ydinenergialain kokonaisuudistus eteni lainkohtien luonnosteluvaiheeseen.
Ydinpolttoaineen loppusijoituksessa tarvittavan ydinmateriaalivalvontalaitteiston kehitys oli edelleen yksi Suomen valvontajärjestelmän kehityksen kohokohdista. Keskeisiä verifiointimenetelmiä ovat passiivinen gammaemissiotomografia ja passiivinen neutronialbedoreaktiivisuusmittaus. Joulukuussa 2022 kaivosyhtiö Terrafame ilmoitti päätöksestään investoida uraanin talteenottoon metallinjalostusprosessista tulevien vuosien aikana. Tämän toiminnan valvonta on yksi uusista STUKin ja muiden viranomaisten suorittaman ydinmateriaalivalvonnan haasteista.
Yksi ydinkoekieltosopimukseen (CTBT) liittyvien aktiviteettien päätavoitteista on sopimuksen voimaantulo. Ydinkoekielto-organisaation (CTBTO) verifiointijärjestelmän toimivuus on tärkeä edellytys kyseiselle poliittiselle edistysaskeleelle. Järjestelmän on pystyttävä vakuuttamaan kaikki osapuolet siitä, että ydinkokeen suorittaminen salassa muilta on mahdotonta. Suomen kansallinen tietokeskus FiNDC on sitoutunut omaan rooliinsa verifiointijärjestelmän osana.
Kokoelmat
- STUKin omat sarjajulkaisut [2304]