FireFit : Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö (1.vaihe)
Wikström, Miia; Lusa, Sirpa; Lindholm, Harri; Ilmarinen, Raija; Luukkonen, Ritva (2007)
Wikström, Miia
Lusa, Sirpa
Lindholm, Harri
Ilmarinen, Raija
Luukkonen, Ritva
Työterveyslaitos
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-081-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-081-2
Tiivistelmä
Sisäasianministeriön pelastajien työssä selviytymistä selvittävän työryhmän väliraportin (2005) mukaan pelastajien terveyden ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen vaatii ripeitä toimia. Kehittämisen kohteiksi koettiin erityisesti fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntöjen yhtenäistäminen, kuntotestauksen laadun parantaminen, työterveyshuollon asiantuntemuksen käytön lisääminen sekä terveellisiin elintapoihin kannustavan toiminnan kehittäminen.
FireFit-hankkeen tavoitteena oli kehittää pelastajille yhtenäinen ja laadukas tietokonepohjainen fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmä, johon sisältyisi mittaustulosten käsittelyn ohella myös palautteenantoja seurantamahdollisuus. Tavoitteena oli kokeilla menetelmän toimivuutta Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten ja heidän työterveyshuoltojensa toiminnassa.
Järjestelmän teknisenä ratkaisuna käytettiin AinoActive Oy:n testausjärjestelmää, jonka Puolustusvoimien käyttöön kehitettyä rakennetta (MilFit) muutettiin pelastusalalle soveltuvaksi (FireFit). Hankkeeseen osallistuvilla pelastuslaitoksilla koulutettiin tutkimuksen alussa yhteensä 10 testaajaa käyttämään FireFit-ohjelmaa. Tämän jälkeen testaajat keräsivät FireFit-tietokantaan molempien pelastuslaitosten pelastajilta (N=86) seuraavat tiedot: 1) submaksimaalisella polkupyöräergometritestillä arvioitu maksimaalinen hapenkulutus, 2) tulokset savusukellusohjeen mukaisesti suoritetuista lihaskuntotesteistä, 3) vyötärön ympärysmitta ja painoindeksi, 4) tulokset selän sivutaivutus- ja dynaamisen tasapainon testistä sekä 5) suoritusaika, sykintätaajuus ja kuormittuneisuus tiedot ns. Oulun mallin mukaisesta savusukellustestiradasta. Lisäksi pelastajat vastasivat kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin tietoja elintavoista sekä arvioita koetusta työkyvystä ja koetusta terveydestä. Kerättyjen testitulosten perusteella hahmoteltiin perusteita ns. Pelastajan indeksille. Kehittämishankkeen aikana toteutettiin myös FireFit-ohjelmassa käytetyn submaksimaalisen polkupyöräergometritestin luotettavuustutkimus kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla (N=20).
Fyysisten toimintakykytestien suorittaminen ja tulosten kerääminen FireFit-järjestelmällä onnistui parhaiten, mikäli testaajat olivat motivoituneita testaamaan ja pelastuslaitoksen johto antoi tukensa, sitoutui toimintaan sekä jossain määrin valvoi testausaikataulun toteutumista. Palautteen antamiseksi testaajat kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta. FireFit-ohjelman ensimmäiseen versioon valitut fyysisen toimintakyvyn testit ja kehon koostumuksen arviointimenetelmät olivat yhteydessä ikään, koettuun työkykyyn ja terveyteen. Tästä linjasta poikkesi tasapainotesti, jonka luotettava käyttö vaatii lisää tutkimusta. Polkupyöräergometritestin luotettavuustutkimus osoitti FireFit-ohjelmalla suoritetun submaksimaalisen testin yliarvioivan maksimaalista hapenkulutusta keskimäärin 1,4% verrattuna mitattuun hapenkulutukseen. Tämä ero pieneni keskimäärin 0,2%:iin, mikäli pelastajan mitattu maksimaalinen sykintätaajuus oli tiedossa.
FireFit-ohjelmaan valitut fyysiset toimintakykytestit kuvasivat turvallisesti ja luotettavasti pelastajien fyysistä toimintakykyä, työkykyä ja terveyttä. FireFit-ohjelmalla suoritettu submaksimaalinen polkupyöräergometritesti osoittautui riittävän tarkaksi menetelmäksi pelastajien maksimaalisen hapenkulutuksen arvioimiseksi. Ikään sidotun ns. "Pelastajan indeksin" muodostamiseksi tulisi kerätä lisää fyysisten toimintakykytestien tuloksia eriikäisiltä pelastajilta. FireFit-ohjelmaan tulisi jatkossa kehittää toimiva testaajien koulutusjärjestelmä sekä luoda helppokäyttöinen palaute- ja seurantajärjestelmä.
FireFit-hankkeen tavoitteena oli kehittää pelastajille yhtenäinen ja laadukas tietokonepohjainen fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmä, johon sisältyisi mittaustulosten käsittelyn ohella myös palautteenantoja seurantamahdollisuus. Tavoitteena oli kokeilla menetelmän toimivuutta Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten ja heidän työterveyshuoltojensa toiminnassa.
Järjestelmän teknisenä ratkaisuna käytettiin AinoActive Oy:n testausjärjestelmää, jonka Puolustusvoimien käyttöön kehitettyä rakennetta (MilFit) muutettiin pelastusalalle soveltuvaksi (FireFit). Hankkeeseen osallistuvilla pelastuslaitoksilla koulutettiin tutkimuksen alussa yhteensä 10 testaajaa käyttämään FireFit-ohjelmaa. Tämän jälkeen testaajat keräsivät FireFit-tietokantaan molempien pelastuslaitosten pelastajilta (N=86) seuraavat tiedot: 1) submaksimaalisella polkupyöräergometritestillä arvioitu maksimaalinen hapenkulutus, 2) tulokset savusukellusohjeen mukaisesti suoritetuista lihaskuntotesteistä, 3) vyötärön ympärysmitta ja painoindeksi, 4) tulokset selän sivutaivutus- ja dynaamisen tasapainon testistä sekä 5) suoritusaika, sykintätaajuus ja kuormittuneisuus tiedot ns. Oulun mallin mukaisesta savusukellustestiradasta. Lisäksi pelastajat vastasivat kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin tietoja elintavoista sekä arvioita koetusta työkyvystä ja koetusta terveydestä. Kerättyjen testitulosten perusteella hahmoteltiin perusteita ns. Pelastajan indeksille. Kehittämishankkeen aikana toteutettiin myös FireFit-ohjelmassa käytetyn submaksimaalisen polkupyöräergometritestin luotettavuustutkimus kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla (N=20).
Fyysisten toimintakykytestien suorittaminen ja tulosten kerääminen FireFit-järjestelmällä onnistui parhaiten, mikäli testaajat olivat motivoituneita testaamaan ja pelastuslaitoksen johto antoi tukensa, sitoutui toimintaan sekä jossain määrin valvoi testausaikataulun toteutumista. Palautteen antamiseksi testaajat kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta. FireFit-ohjelman ensimmäiseen versioon valitut fyysisen toimintakyvyn testit ja kehon koostumuksen arviointimenetelmät olivat yhteydessä ikään, koettuun työkykyyn ja terveyteen. Tästä linjasta poikkesi tasapainotesti, jonka luotettava käyttö vaatii lisää tutkimusta. Polkupyöräergometritestin luotettavuustutkimus osoitti FireFit-ohjelmalla suoritetun submaksimaalisen testin yliarvioivan maksimaalista hapenkulutusta keskimäärin 1,4% verrattuna mitattuun hapenkulutukseen. Tämä ero pieneni keskimäärin 0,2%:iin, mikäli pelastajan mitattu maksimaalinen sykintätaajuus oli tiedossa.
FireFit-ohjelmaan valitut fyysiset toimintakykytestit kuvasivat turvallisesti ja luotettavasti pelastajien fyysistä toimintakykyä, työkykyä ja terveyttä. FireFit-ohjelmalla suoritettu submaksimaalinen polkupyöräergometritesti osoittautui riittävän tarkaksi menetelmäksi pelastajien maksimaalisen hapenkulutuksen arvioimiseksi. Ikään sidotun ns. "Pelastajan indeksin" muodostamiseksi tulisi kerätä lisää fyysisten toimintakykytestien tuloksia eriikäisiltä pelastajilta. FireFit-ohjelmaan tulisi jatkossa kehittää toimiva testaajien koulutusjärjestelmä sekä luoda helppokäyttöinen palaute- ja seurantajärjestelmä.
Kokoelmat
- Kirjat [553]