Digitalisaation hyödyntäminen ja vaikutukset työnantajien ja työntekijöiden kokemana : MEADOW-kyselyn tuloksia. Helsinki: TYÖ2030-ohjelma.
Selander, Kirsikka; Alasoini, Tuomo (2022)
Selander, Kirsikka
Alasoini, Tuomo
Työterveyslaitos
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-059-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-059-1
Tiivistelmä
Digitalisaatio on yksi keskeinen yritysten kasvu- ja kilpailutekijä. Digitaalinen kehittyneisyys yhdessä monipuolisten yhteistyöverkostojen ja laajan henkilöstön kehitystyöhön osallistamisen kanssa edistävät aiempien analyysiemme mukaan yritysten kykyä tuottaa markkinoille uusia tuotteita tai palveluja (Selander & Alasoini 2022). Yritysten innovaatioaktiivisuus on edelleen positiivisesti yhteydessä yritysten henkilöstömäärän kehitykseen ja siten tärkeä kasvutekijä taloudessa yleisemmin (emt.).
Digitalisaatio koskee nykyään käytännössä kaikkia toimialoja ja työorganisaatioita. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään jo varsin hyvin, kuinka laajasti erilaisissa organisaatioissa käytetään digitaalisia välineitä ja sovelluksia (esim. Tilastokeskus 2021), samoin kuin, kuinka laajasti työntekijät niitä käyttävät ja millaisia vaikutuksia he ovat niiden käytöstä kokeneet työssään (Sutela ym. 2019). Tämän MEADOW-raportin uutuusarvoina on huomion siirtäminen siihen, miten digitalisaatio näkyy konkreettisesti organisaatioiden toiminnassa, ja kuinka yhdenmukaisesti työnantajat ja työntekijät ovat kokeneet digitalisaation vaikutukset. Aineistona hyödynnämme työnantajilta ja työntekijöiltä vuosina 2021–2022 kerättyä MEADOW-kyselyaineistoa. Aineisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella digitalisaation vaikutuksia suomalaisissa vähintään 10 henkeä työllistävissä yrityksissä ja julkisyhteisöissä ja niissä työskentelevien työntekijöiden keskuudessa.
Havaintojemme perusteella digitalisaatio on vaikuttanut lähes kaikkien suomalaisten vähintään 10 hengen kokoisten yritysten ja julkisyhteisöjen toimintaan, mutta vaikutusten laajuus ja se, mihin digitaalisia sovellutuksia käytetään, vaihtelee suuresti toimialoittain ja organisaatioittain. Voimakkaimmin digitalisaation vaikutukset organisaatioiden toimintaan näkyvät ohjelmistoalalla ja IT-palveluissa sekä rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla, vähiten taas rakennustoiminnassa. Faktorianalyysilla saadut tulokset osoittavat, että digitalisaatio vaikuttaa organisaation toimintaan kahdella rinnakkaisella tavalla: syventävästi ja keventävästi. Syventävät vaikutukset viittaavat siihen, että digitalisaatio integroituu yhä syvemmin osaksi organisaation toimintaa, rakenteita ja prosesseja. Keventävät vaikutukset puolestaan ilmenevät organisaation toimintojen lisääntyvänä ulkoistamisena ja organisaatiorakenteiden keventämisenä. Tulostemme perusteella digitalisaation syventävät vaikutukset ovat olleet suomalaisissa organisaatioissa keventäviä vaikutuksia yleisempiä. Vaikutukset eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, eli organisaatio voi hyödyntää digitalisaatiota samanaikaisesti sekä toimintojen syventämiseen että keventämiseen.
Työntekijöiden kokemukset digitalisaatiosta ovat kokonaisuutena varsin myönteisiä, mutta samalla ristiriitaisempia kuin työnantajan edustajilla. Vaikka työntekijät käyttävät runsaasti erilaisia digitaalisia sovelluksia työssä, he eivät hahmota digitalisaation hyötyjä omassa työssään yhtä laajasti kuin työnantajan edustajat oman organisaationsa toiminnassa. Työntekijät kokevat yleisesti työn itsenäisyyden, hallinnan ja luovuuden lisääntyneen, mutta samanaikaisesti myös kokemus työn nopeatempoisuudesta on kasvanut sekä monen mielestä työn ergonomia ja me-henki heikentynyt. Työorganisaatioissa tarvitaan avointa keskustelua digitalisaation hyödyistä ja siihen liitetyistä huolista, molemminpuolista luottamusta sekä myös henkilöstön osallistumista uusien ratkaisujen etsimiseen.
Tarkastelimme yksityiskohtaisemmin data-analytiikan käyttöä organisaatioissa. Data-analytiikka on yksi keskeinen digitalisaatiokehityksen käytännön ilmenemismuoto, jonka avulla voidaan esimerkiksi kehittää tuotanto- tai palveluprosesseja, lisätä asiakastyytyväisyyttä tai edistää työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Tulostemme mukaan data-analytiikkaa ei sovelleta vielä kovin laajasti monellakaan toimialalla. Yksityisellä sektorilla data-analytiikan käyttöä ohjaavat liiketoiminnan tarpeet ja sitä käytetään erityisesti tuotanto- tai palveluprosessin kehittämiseen sekä asiakastyytyväisyyden lisäämiseen. Julkisella sektorilla data-analytiikkaa hyödynnetään monipuolisemmin myös työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden parantamiseen.
Data-analytiikan käyttö työsuoritusten seuraamiseen on herättänyt kansainvälisessä kirjallisuudessa myös paljon huolia työntekijöiden tietosuojan ja yksityisyyden suojan heikkenemisestä. Havaintojemme perusteella työntekijöiden kokemukset työsuorituksiin kohdistuvasta tiedonkeruusta ovat pääosin myönteisiä. Tulokset viittaavat siihen, että Suomessa on onnistuttu toistaiseksi suhteellisen hyvin data-analytiikan käytön vastuullisuudessa. Osa työntekijöistä ei kyselyssämme kuitenkaan osannut ottaa kantaa siihen, kerätäänkö omista työsuorituksista tietoa digitaalisten välineiden avulla. On tärkeää, että työpaikoilla keskustellaan työsuoritusten seurannan tavoista ja siitä, mihin tietoa käytetään, jotta tilanne säilyy hyvänä myös tulevaisuudessa.
Digitalisaatio on myös tulevina vuosina tärkeä muutosvoima, jonka vaikutukset työelämässä voivat tilanteesta riippuen olla varsin erilaisia. Havaintojemme perusteella erot toimialojen ja organisaatioiden teknologisessa kehittyneisyydessä saattavat tulevaisuudessa pikemminkin kasvaa kuin pienentyä. Tällainen kehitys todennäköisesti lisäisi toimialojen ja organisaatioiden välisiä tuottavuuseroja sekä työelämän ja työmarkkinoiden jakautuneisuutta. Tästä syystä on tärkeää tukea myös niiden yrittäjien ja organisaatioiden johdon digitaitoja, jotka eivät vielä koe digitalisaatiota tällä hetkellä tärkeäksi muutosvoimaksi.
Digitalisaatio koskee nykyään käytännössä kaikkia toimialoja ja työorganisaatioita. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään jo varsin hyvin, kuinka laajasti erilaisissa organisaatioissa käytetään digitaalisia välineitä ja sovelluksia (esim. Tilastokeskus 2021), samoin kuin, kuinka laajasti työntekijät niitä käyttävät ja millaisia vaikutuksia he ovat niiden käytöstä kokeneet työssään (Sutela ym. 2019). Tämän MEADOW-raportin uutuusarvoina on huomion siirtäminen siihen, miten digitalisaatio näkyy konkreettisesti organisaatioiden toiminnassa, ja kuinka yhdenmukaisesti työnantajat ja työntekijät ovat kokeneet digitalisaation vaikutukset. Aineistona hyödynnämme työnantajilta ja työntekijöiltä vuosina 2021–2022 kerättyä MEADOW-kyselyaineistoa. Aineisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella digitalisaation vaikutuksia suomalaisissa vähintään 10 henkeä työllistävissä yrityksissä ja julkisyhteisöissä ja niissä työskentelevien työntekijöiden keskuudessa.
Havaintojemme perusteella digitalisaatio on vaikuttanut lähes kaikkien suomalaisten vähintään 10 hengen kokoisten yritysten ja julkisyhteisöjen toimintaan, mutta vaikutusten laajuus ja se, mihin digitaalisia sovellutuksia käytetään, vaihtelee suuresti toimialoittain ja organisaatioittain. Voimakkaimmin digitalisaation vaikutukset organisaatioiden toimintaan näkyvät ohjelmistoalalla ja IT-palveluissa sekä rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla, vähiten taas rakennustoiminnassa. Faktorianalyysilla saadut tulokset osoittavat, että digitalisaatio vaikuttaa organisaation toimintaan kahdella rinnakkaisella tavalla: syventävästi ja keventävästi. Syventävät vaikutukset viittaavat siihen, että digitalisaatio integroituu yhä syvemmin osaksi organisaation toimintaa, rakenteita ja prosesseja. Keventävät vaikutukset puolestaan ilmenevät organisaation toimintojen lisääntyvänä ulkoistamisena ja organisaatiorakenteiden keventämisenä. Tulostemme perusteella digitalisaation syventävät vaikutukset ovat olleet suomalaisissa organisaatioissa keventäviä vaikutuksia yleisempiä. Vaikutukset eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, eli organisaatio voi hyödyntää digitalisaatiota samanaikaisesti sekä toimintojen syventämiseen että keventämiseen.
Työntekijöiden kokemukset digitalisaatiosta ovat kokonaisuutena varsin myönteisiä, mutta samalla ristiriitaisempia kuin työnantajan edustajilla. Vaikka työntekijät käyttävät runsaasti erilaisia digitaalisia sovelluksia työssä, he eivät hahmota digitalisaation hyötyjä omassa työssään yhtä laajasti kuin työnantajan edustajat oman organisaationsa toiminnassa. Työntekijät kokevat yleisesti työn itsenäisyyden, hallinnan ja luovuuden lisääntyneen, mutta samanaikaisesti myös kokemus työn nopeatempoisuudesta on kasvanut sekä monen mielestä työn ergonomia ja me-henki heikentynyt. Työorganisaatioissa tarvitaan avointa keskustelua digitalisaation hyödyistä ja siihen liitetyistä huolista, molemminpuolista luottamusta sekä myös henkilöstön osallistumista uusien ratkaisujen etsimiseen.
Tarkastelimme yksityiskohtaisemmin data-analytiikan käyttöä organisaatioissa. Data-analytiikka on yksi keskeinen digitalisaatiokehityksen käytännön ilmenemismuoto, jonka avulla voidaan esimerkiksi kehittää tuotanto- tai palveluprosesseja, lisätä asiakastyytyväisyyttä tai edistää työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Tulostemme mukaan data-analytiikkaa ei sovelleta vielä kovin laajasti monellakaan toimialalla. Yksityisellä sektorilla data-analytiikan käyttöä ohjaavat liiketoiminnan tarpeet ja sitä käytetään erityisesti tuotanto- tai palveluprosessin kehittämiseen sekä asiakastyytyväisyyden lisäämiseen. Julkisella sektorilla data-analytiikkaa hyödynnetään monipuolisemmin myös työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden parantamiseen.
Data-analytiikan käyttö työsuoritusten seuraamiseen on herättänyt kansainvälisessä kirjallisuudessa myös paljon huolia työntekijöiden tietosuojan ja yksityisyyden suojan heikkenemisestä. Havaintojemme perusteella työntekijöiden kokemukset työsuorituksiin kohdistuvasta tiedonkeruusta ovat pääosin myönteisiä. Tulokset viittaavat siihen, että Suomessa on onnistuttu toistaiseksi suhteellisen hyvin data-analytiikan käytön vastuullisuudessa. Osa työntekijöistä ei kyselyssämme kuitenkaan osannut ottaa kantaa siihen, kerätäänkö omista työsuorituksista tietoa digitaalisten välineiden avulla. On tärkeää, että työpaikoilla keskustellaan työsuoritusten seurannan tavoista ja siitä, mihin tietoa käytetään, jotta tilanne säilyy hyvänä myös tulevaisuudessa.
Digitalisaatio on myös tulevina vuosina tärkeä muutosvoima, jonka vaikutukset työelämässä voivat tilanteesta riippuen olla varsin erilaisia. Havaintojemme perusteella erot toimialojen ja organisaatioiden teknologisessa kehittyneisyydessä saattavat tulevaisuudessa pikemminkin kasvaa kuin pienentyä. Tällainen kehitys todennäköisesti lisäisi toimialojen ja organisaatioiden välisiä tuottavuuseroja sekä työelämän ja työmarkkinoiden jakautuneisuutta. Tästä syystä on tärkeää tukea myös niiden yrittäjien ja organisaatioiden johdon digitaitoja, jotka eivät vielä koe digitalisaatiota tällä hetkellä tärkeäksi muutosvoimaksi.
Kokoelmat
- Kirjat [553]