Tuottavat toimintamallit : kokemuksia pk-yrityksistä
Ala-Laurinaho, Arja; Mattila-Aalto, Minna (2019)
Ala-Laurinaho, Arja
Mattila-Aalto, Minna
Editori
Ala-Laurinaho, Arja
Mattila-Aalto, Minna
Työtehoseura
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789517884617
TTS:n julkaisu : 445
https://urn.fi/URN:ISBN:9789517884617
TTS:n julkaisu : 445
Tiivistelmä
Tuottavat toimintamallit eli TuotTo -hanke etsi keinoja toiminnan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteiseen kehittämiseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Hankkeen lähtökohtana oli näkemys, jonka mukaan yrityksen toimintaympäristön, asiakaskunnan, tuotteiden, tuotantoprosessien ja työvälineiden muutokset kytkeytyvät toisiinsa. Näitä asioita on siksi tarkasteltava rinnakkain.
Tänä päivänä erityisesti tietotekniikan ja digitalisaation kehitys on keskeinen työtä muuttava tekijä. Se ravistelee työtä kaikkialla, myös TuotTo-hankkeeseen osallistuneissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Samalla yritysten verkostot ja liiketoiminta-alueet laajenevat. Paikallinen palvelu laajenee Suomen kattavaksi tai peräti kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Materiaalit ja tuotteet liikkuvat ympäri maata ja maailmaa.
Toisiinsa kytkeytyvät, jatkuvasti kehittyvät järjestelmät sekä laajenevat verkostot ja palveluketjut haastavat yrityksiä miettimään toimintatapojaan uudelleen. Pitäisikö panostaa verkkokauppaan? Miten saisi varaston paremmin online hallintaan? Miten yrityksen pitäisi näkyä sosiaalisessa mediassa? Samaan aikaan yrityksillä on pulaa tiloista ja osaavista työntekijöistä. Henkilöstön eläköityessä yrityksistä uhkaa hävitä liiketoiminnan kannalta tärkeää hiljaista tietoa.
Jotta yritys pysyy kilpailussa mukana, siltä vaaditaan jatkuvaa tuottavuuden kehittämistä, joustavuutta, asiakaslähtöisyyttä, uusien teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä ja nopeaa uudistumista. TuotTo-hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä työelämän haasteet kytkeytyivät varsin usein digitaalisten järjestelmien ja välineiden hankinnan ja käytön haasteisiin. Mitä pitäisi huomioida uusien tietojärjestelmien hankinnassa? Miten käyttää tehokkaasti nykyistä tietojärjestelmää? Monimutkaistuneessa ympäristössä toimiminen ja liiketoiminnan kasvu olivat asettaneet uusia vaatimuksia myös yritysten sisäiselle viestinnälle. Miten viestit kulkevat yritysjohdolta työntekijöille tai yrityksen eri toimipaikkojen välillä?
Yrityksen avoimuus vaikuttaa siihen, lähteekö se mukaan hankekehittämiseen ja kuinka valmis se on ottamaan hankeasiantuntijoiden tekemät kehitysehdotukset vastaan ja työstämään niitä yhdessä yritykselle sopiviksi ratkaisuiksi. Avoimuus tarkoittaa tässä yhteydessä avointa kommunikointia ja yhteistyötä yrityksen ja hankkeen asiantuntijoiden kesken. Yhteistä TuotTo-hankkeeseen mukaan lähteneissä yrityksissä oli se, että niissä kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen suhtaudutaan myönteisesti. Useissa yrityksissä mukaan lähdön pontimena oli jokin yksittäisen ja konkreettisen kehittämiskohteen tunnistaminen ja havahtuminen siihen, että hankkeesta voi saada apua ja kannustusta kehittämistoimiin. Yritykset haluavat kehittää toimintaansa suunnitelmallisesti ja ovat avoimia asiantuntijoiden esittämille kehittämisehdotuksille.
Tyypillistä yrityksille oli se, että varsin moni niistä on elänyt kasvuvaihetta. Tämä on tuonut mukanaan omanlaisiaan kehittämisen tarpeita. Monet yrityksistä ovat melko nuoria, eikä yrityksille ole vielä muotoutunut kehittämiskäytäntöjä. Myös sukupolvenvaihdos, jonka myötä yrityksen johtoon on tullut omistajan jälkeläinen tai ulkoa palkattu johtaja, saattaa yrityksen muutostilanteeseen. Nopeat muutokset johtavat usein siihen, että erilaisia käytännössä ilmeneviä haasteita ratkaistaan tilanne kerrallaan. “Jonkun pitäisi tehdä jotain” -tyyppinen kehittäminen on satunnaista. Silloin kehittäminen ei tapahdu suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja tuloksekkaasti.
Hankkeeseen osallistuneet yritykset olivat pääosin pieniä yrityksiä, joissa työntekijät toimivat arjessa lähellä asiakasrajapintaa. Myymälä ja tuotantotila olivat usein yksi ja sama asia, olipa kyse sitten metalli- ja konepajasta, tarrayrityksestä tai vaateverkkokaupasta. Siivousyrityksissä työntekijä toimii asiakkaan tiloissa. Näin ollen työntekijät tuntevat tuotteet ja prosessit sekä asiakkaan palvelutarpeen. Työntekijöille muodostuu arvokasta kokemusta, näkemystä ja tietoa, jota yritys voi hyödyntää kehittämisessä.
Yrityksissä eri asiat kehittyvät usein eri tahtisesti, jolloin prosessit, välineet, tehtävät ja osaaminen voivat joutua “epäsynkroniin”. Tästä aiheutuu työn häiriöitä, sujumattomuutta ja epäselvyyksiä. Työntekijän voi olla vaikea hahmottaa omaa paikkaansa ja oman työnsä merkitystä osana jatkuvasti muuttuvaa toiminnan kokonaisuutta.
Yritys saattaa tunnistaa yleisen, hieman epämääräisen kehittämisen tai parantamisen tarpeen tai nähdä kehittämisen tarvetta monissa yksittäisissä asioissa. Yritykset tarvitsivat apua kehittämisen kokonaiskuvan jäsentämiseen ja kehittämistarpeen tarkan kohteen määrittelyyn. TuotTo-hankkeessa kehityshaasteisiin lähdettiin etsimään ratkaisuja yhdessä ja henkilöstön voimin. Tässä julkaisussa kerromme, minkälaisia kehittämishaasteita ratkaistiin, miten se tapahtui ja minkälaisia hyötyjä kehittämisellä saavutettiin.
Tänä päivänä erityisesti tietotekniikan ja digitalisaation kehitys on keskeinen työtä muuttava tekijä. Se ravistelee työtä kaikkialla, myös TuotTo-hankkeeseen osallistuneissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Samalla yritysten verkostot ja liiketoiminta-alueet laajenevat. Paikallinen palvelu laajenee Suomen kattavaksi tai peräti kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Materiaalit ja tuotteet liikkuvat ympäri maata ja maailmaa.
Toisiinsa kytkeytyvät, jatkuvasti kehittyvät järjestelmät sekä laajenevat verkostot ja palveluketjut haastavat yrityksiä miettimään toimintatapojaan uudelleen. Pitäisikö panostaa verkkokauppaan? Miten saisi varaston paremmin online hallintaan? Miten yrityksen pitäisi näkyä sosiaalisessa mediassa? Samaan aikaan yrityksillä on pulaa tiloista ja osaavista työntekijöistä. Henkilöstön eläköityessä yrityksistä uhkaa hävitä liiketoiminnan kannalta tärkeää hiljaista tietoa.
Jotta yritys pysyy kilpailussa mukana, siltä vaaditaan jatkuvaa tuottavuuden kehittämistä, joustavuutta, asiakaslähtöisyyttä, uusien teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä ja nopeaa uudistumista. TuotTo-hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä työelämän haasteet kytkeytyivät varsin usein digitaalisten järjestelmien ja välineiden hankinnan ja käytön haasteisiin. Mitä pitäisi huomioida uusien tietojärjestelmien hankinnassa? Miten käyttää tehokkaasti nykyistä tietojärjestelmää? Monimutkaistuneessa ympäristössä toimiminen ja liiketoiminnan kasvu olivat asettaneet uusia vaatimuksia myös yritysten sisäiselle viestinnälle. Miten viestit kulkevat yritysjohdolta työntekijöille tai yrityksen eri toimipaikkojen välillä?
Yrityksen avoimuus vaikuttaa siihen, lähteekö se mukaan hankekehittämiseen ja kuinka valmis se on ottamaan hankeasiantuntijoiden tekemät kehitysehdotukset vastaan ja työstämään niitä yhdessä yritykselle sopiviksi ratkaisuiksi. Avoimuus tarkoittaa tässä yhteydessä avointa kommunikointia ja yhteistyötä yrityksen ja hankkeen asiantuntijoiden kesken. Yhteistä TuotTo-hankkeeseen mukaan lähteneissä yrityksissä oli se, että niissä kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen suhtaudutaan myönteisesti. Useissa yrityksissä mukaan lähdön pontimena oli jokin yksittäisen ja konkreettisen kehittämiskohteen tunnistaminen ja havahtuminen siihen, että hankkeesta voi saada apua ja kannustusta kehittämistoimiin. Yritykset haluavat kehittää toimintaansa suunnitelmallisesti ja ovat avoimia asiantuntijoiden esittämille kehittämisehdotuksille.
Tyypillistä yrityksille oli se, että varsin moni niistä on elänyt kasvuvaihetta. Tämä on tuonut mukanaan omanlaisiaan kehittämisen tarpeita. Monet yrityksistä ovat melko nuoria, eikä yrityksille ole vielä muotoutunut kehittämiskäytäntöjä. Myös sukupolvenvaihdos, jonka myötä yrityksen johtoon on tullut omistajan jälkeläinen tai ulkoa palkattu johtaja, saattaa yrityksen muutostilanteeseen. Nopeat muutokset johtavat usein siihen, että erilaisia käytännössä ilmeneviä haasteita ratkaistaan tilanne kerrallaan. “Jonkun pitäisi tehdä jotain” -tyyppinen kehittäminen on satunnaista. Silloin kehittäminen ei tapahdu suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja tuloksekkaasti.
Hankkeeseen osallistuneet yritykset olivat pääosin pieniä yrityksiä, joissa työntekijät toimivat arjessa lähellä asiakasrajapintaa. Myymälä ja tuotantotila olivat usein yksi ja sama asia, olipa kyse sitten metalli- ja konepajasta, tarrayrityksestä tai vaateverkkokaupasta. Siivousyrityksissä työntekijä toimii asiakkaan tiloissa. Näin ollen työntekijät tuntevat tuotteet ja prosessit sekä asiakkaan palvelutarpeen. Työntekijöille muodostuu arvokasta kokemusta, näkemystä ja tietoa, jota yritys voi hyödyntää kehittämisessä.
Yrityksissä eri asiat kehittyvät usein eri tahtisesti, jolloin prosessit, välineet, tehtävät ja osaaminen voivat joutua “epäsynkroniin”. Tästä aiheutuu työn häiriöitä, sujumattomuutta ja epäselvyyksiä. Työntekijän voi olla vaikea hahmottaa omaa paikkaansa ja oman työnsä merkitystä osana jatkuvasti muuttuvaa toiminnan kokonaisuutta.
Yritys saattaa tunnistaa yleisen, hieman epämääräisen kehittämisen tai parantamisen tarpeen tai nähdä kehittämisen tarvetta monissa yksittäisissä asioissa. Yritykset tarvitsivat apua kehittämisen kokonaiskuvan jäsentämiseen ja kehittämistarpeen tarkan kohteen määrittelyyn. TuotTo-hankkeessa kehityshaasteisiin lähdettiin etsimään ratkaisuja yhdessä ja henkilöstön voimin. Tässä julkaisussa kerromme, minkälaisia kehittämishaasteita ratkaistiin, miten se tapahtui ja minkälaisia hyötyjä kehittämisellä saavutettiin.
Kokoelmat
- Kirjat [553]