Työaikojen muutosten ja kehittämisinterventioiden vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työhön osallistumiseen
Härmä, Mikko; Karhula, Kati; Ropponen, Annina; Koskinen, Aki; Turunen, Jarno; Ojajärvi, Anneli; Vanttola, Päivi; Puttonen, Sampsa; Hakola, Tarja; Oksanen, Tuula; Kivimäki, Mika (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Härmä, Mikko
Karhula, Kati
Ropponen, Annina
Koskinen, Aki
Turunen, Jarno
Ojajärvi, Anneli
Vanttola, Päivi
Puttonen, Sampsa
Hakola, Tarja
Oksanen, Tuula
Kivimäki, Mika
Työterveyslaitos
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618368
Tietoa työstä
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618368
Tietoa työstä
Tiivistelmä
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa työaikojen kuormittavuuden arvioimiseksi jaksotyössä. Selvitimme työaikojen piirteiden ja vuorosuunnitteluun liittyvien toimintamallien vaikutuksia työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työelämään osallistumiseen. Yhdistimme yli 150 000 työntekijän päivittäiset työaika-, sairauspoissaolo- ja tapaturmatiedot Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimukseen vuosilta 2000-2017.
Hankkeen tulokset perustuivat neljään poikkileikkaustutkimukseen, viiteen pitkittäistutkimukseen ja kahteen tapaus-ristikkäistutkimukseen. Teimme myös kaksi interventiotutkimusta, joista toiseen liittyi laadullinen osuus. Tulosten mukaan erityisesti lyhyet työvuorovälit (alle 11 tuntia), työajan kiireellisyys, ilta- ja yötyö, peräkkäiset yövuorot, pitkä kokonaistyöaika ja viikonlopputyö vaikuttivat työhyvinvointiin, työturvallisuuteen tai työelämään osallistumiseen. Yhteisöllinen vuorosuunnittelu vähensi sairauspoissaoloja ja paransi työn ja muun elämän yhteensovittamista. Ikä, sukupuoli ja koettu työkyky muokkasivat jonkin verran työaikojen vaikutuksia työn kuormittavuuteen.
Hankkeen tulokset perustuivat neljään poikkileikkaustutkimukseen, viiteen pitkittäistutkimukseen ja kahteen tapaus-ristikkäistutkimukseen. Teimme myös kaksi interventiotutkimusta, joista toiseen liittyi laadullinen osuus. Tulosten mukaan erityisesti lyhyet työvuorovälit (alle 11 tuntia), työajan kiireellisyys, ilta- ja yötyö, peräkkäiset yövuorot, pitkä kokonaistyöaika ja viikonlopputyö vaikuttivat työhyvinvointiin, työturvallisuuteen tai työelämään osallistumiseen. Yhteisöllinen vuorosuunnittelu vähensi sairauspoissaoloja ja paransi työn ja muun elämän yhteensovittamista. Ikä, sukupuoli ja koettu työkyky muokkasivat jonkin verran työaikojen vaikutuksia työn kuormittavuuteen.
Kokoelmat
- Kirjat [554]