FireFit - Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö (2. vaihe)
Lusa, Sirpa; Wikström, Miia; Punakallio, Anne; Lindholm, Harri; Luukkonen, Ritva (2010)
Lusa, Sirpa
Wikström, Miia
Punakallio, Anne
Lindholm, Harri
Luukkonen, Ritva
Työterveyslaitos
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-021-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-021-8
Tiivistelmä
Pelastushenkilöstön terveyden ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen on todettu vaativan ripeitä toimia. Kehittämisen kohteiksi koetaan erityisesti fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntöjen yhtenäistäminen ja laadun parantaminen, työterveyshuollon asiantuntemuksen käytön lisääminen sekä terveellisiin elintapoihin kannustaminen.
Työterveyslaitoksen vetämänä toteutettiin FireFit-Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö, kehittämishanke vuosina 2006-2007. Siinä luotiin pohja fyysisen toimintakyvyn arviointikäytännölle ja -järjestelmälle.
Tämän FireFit-hankkeen 2. vaiheen tavoitteena oli kehittää erityisesti pelastajien tietokonepohjaisen fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmän palautteenanto-osuutta, luoda testaajien koulutusjärjestelmä sekä kehittää pelastuslaitosten ja työterveyshuoltojen välistä yhteistyötä. Aineistona käytettiin monesta eri suomalaisesta pelastajien tietokannasta saatuja fyysisen toimintakyvyn testauksen tuloksia. Maksimaalisen hapenottokyvyn testien ja lihaskuntotestien tulosten lukumäärä vaihteli välillä 1262-1858. Savusukellustestiradasta saatiin 45 ja kehonkoostumusmittauksista 66 tulosta. Asiantuntijaryhmät työstivät ohjausryhmän tukemana palautteenantoa ja koulutuskokonaisuutta.
Aineistosta muodostettiin pelastajien iän mukaiset viitearvoaineistot ja työn vaatimuksiin liittyvät FireFit-tasot, joita käytetään palautteenannossa. Hankkeessa luotiin aerobisen kestävyyden ja lihaskunnon harjoittelun ohjelmoinnin osuudet. Lisäksi tarkennettiin polkupyöräergometritestin protokollaa. Järjestämästä saatava yksilöllinen palaute on aikaisempaa motivoivampi fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon. Uuden testaus-, palaute- ja seurantajärjestelmän pitkäaikaisvaikutuksista ei tällä hankkeella saada tietoa. Koulutuksen pilotoinnin perusteella voidaan antaa suositus koulutuksen järjestämisestä. Koulutukseen osallistumisen lisäksi on tärkeää huolehtia fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntöjen sopimisesta työterveyshuollon kanssa.
Hankkeen pilotointien perusteella voidaan suositella järjestelmän käyttöä sekä sen jatkokehittelyä. Tulevaisuudessa järjestelmään liittyvän Pelastajan fyysisen toimintakyvyn indeksin muodostaminen vaatii pelastusalan sisäistä keskustelua ja päätöksentekoa sekä tutkijoiden jatkokehittelyä.
Työterveyslaitoksen vetämänä toteutettiin FireFit-Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö, kehittämishanke vuosina 2006-2007. Siinä luotiin pohja fyysisen toimintakyvyn arviointikäytännölle ja -järjestelmälle.
Tämän FireFit-hankkeen 2. vaiheen tavoitteena oli kehittää erityisesti pelastajien tietokonepohjaisen fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmän palautteenanto-osuutta, luoda testaajien koulutusjärjestelmä sekä kehittää pelastuslaitosten ja työterveyshuoltojen välistä yhteistyötä. Aineistona käytettiin monesta eri suomalaisesta pelastajien tietokannasta saatuja fyysisen toimintakyvyn testauksen tuloksia. Maksimaalisen hapenottokyvyn testien ja lihaskuntotestien tulosten lukumäärä vaihteli välillä 1262-1858. Savusukellustestiradasta saatiin 45 ja kehonkoostumusmittauksista 66 tulosta. Asiantuntijaryhmät työstivät ohjausryhmän tukemana palautteenantoa ja koulutuskokonaisuutta.
Aineistosta muodostettiin pelastajien iän mukaiset viitearvoaineistot ja työn vaatimuksiin liittyvät FireFit-tasot, joita käytetään palautteenannossa. Hankkeessa luotiin aerobisen kestävyyden ja lihaskunnon harjoittelun ohjelmoinnin osuudet. Lisäksi tarkennettiin polkupyöräergometritestin protokollaa. Järjestämästä saatava yksilöllinen palaute on aikaisempaa motivoivampi fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon. Uuden testaus-, palaute- ja seurantajärjestelmän pitkäaikaisvaikutuksista ei tällä hankkeella saada tietoa. Koulutuksen pilotoinnin perusteella voidaan antaa suositus koulutuksen järjestämisestä. Koulutukseen osallistumisen lisäksi on tärkeää huolehtia fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntöjen sopimisesta työterveyshuollon kanssa.
Hankkeen pilotointien perusteella voidaan suositella järjestelmän käyttöä sekä sen jatkokehittelyä. Tulevaisuudessa järjestelmään liittyvän Pelastajan fyysisen toimintakyvyn indeksin muodostaminen vaatii pelastusalan sisäistä keskustelua ja päätöksentekoa sekä tutkijoiden jatkokehittelyä.
Kokoelmat
- Kirjat [551]