Bevasitsumabi metastasoituneen paksu- ja peräsuolisyövän hoidossa
Rannanheimo, Piia; Oravilahti, Tuomas; Enlund, Hannes; Kiviniemi, Vesa; Kuoppala, Jaana (2014)
Rannanheimo, Piia
Oravilahti, Tuomas
Enlund, Hannes
Kiviniemi, Vesa
Kuoppala, Jaana
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5624-43-4
Fimea kehittää, arvioi ja informoi : 3/2014
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5624-43-4
Fimea kehittää, arvioi ja informoi : 3/2014
Kuvaus
Tiivistelmä myös ruotsiksi ja englanniksi
Tiivistelmä
Paksu- ja peräsuolisyöpä kehittyy hyvänlaatuisesta limakalvokasvaimesta. Yleisiä oireita
ovat laihtuminen, anemia sekä erilaiset vatsan toimintahäiriöt, kuten vatsakipu, ummetus,
ulostamisvaikeus ja veriulosteisuus. Metastoituneeseen vaiheeseen liittyy etäpesäkkeestä
riippuen myös keuhkoperäisiä ja maksan vajaatoiminnan oireita. Uusia tapauksia todetaan
Suomessa noin 2 800 vuosittain, ja niistä arviolta 700 on etäpesäkkeisiä. Noin puolelle sairastuneista kehittyy etäpesäkkeitä taudin edetessä.
Tässä arvioinnissa tarkastellaan, mitä hoidollisia ja taloudellisia vaikutuksia bevasitsumabin yhdistämisellä solunsalpaajahoitoon on metastasoituneen, ei leikattavissa olevan paksu- ja peräsuolisyövän hoidossa. Lisäksi tarkastellaan bevasitsumabin vaikutuksia setuksimabiin ja panitumumabiin verrattuna potilailla, joiden kasvain sisältää mutatoitumatonta RAS-geeniä. Setuksimabi ja panitumumabi ovat mukana alaryhmätarkasteluna vain siltä osin kuin niitä on verrattu bevasitsumabiin. Metastaasikirurgiaan liittyvää syöpälääkehoitoa ei tarkastella.
Bevasitsumabi ja sen hoitovaihtoehdot
Ensilinjan hoitovaihtoehtoja ovat bevasitsumabi yhdessä solunsalpaajahoidon kanssa tai
pelkkä solunsalpaajahoito. Potilaille, joiden kasvain sisältää villityypin RAS-geeniä, voidaan solunsalpaajahoidon kanssa käyttää panitumumabia tai setuksimabia. Toisen ja myöhemmän linjan hoidoissa tavallisesti vaihdetaan solunsalpaajahoito, ja lisäksi voidaan antaa jotakin biologisista lääkkeistä. Biologista lääkettä voidaan käyttää myös yksinään.
Hoitovaihtoehtojen nykykäyttö Suomessa
Suomessa noudatetaan kansainvälisiä hoitosuosituksia (ks. esim. van Cutsem 2014). Valtaosa potilaista saa syöpälääkehoidon, joskin oireenmukaisesti hoidettujen osuus kasvaa syövän edetessä. Suurin osa syöpälääkkeillä hoidettavista potilaista saa solunsalpaajahoitoa yksin tai yhdistettynä biologiseen lääkkeeseen. Bevasitsumabia käytetään useammin kuin setuksimabia ja panitumumabia, tosin biologisten lääkkeiden käyttö vaihtelee huomattavasti sairaalasta toiseen.
Kliininen vaikuttavuus
Vaikutus elossaoloaikaan
Tutkimuksissa bevasitsumabi yhdessä solunsalpaajahoidon kanssa lisäsi ensilinjan hoidossa elossaoloajan mediaania 1,4–5,3 kuukautta pelkkään solunsalpaajahoitoon verrattuna. Lisäksi yhdessä tieteellisesti kyseenalaistetussa ensilinjan tutkimuksessa bevasitsumabia saaneilla potilailla elossaoloajan mediaani lyheni 3 kuukautta. Toisaalta yhdessä pienessä faasi II -tutkimuksessa bevasitsumabia saaneiden potilaiden elossaoloaika piteni 7,7 kuukautta. Tutkimusten välisissä tuloksissa on eroja, ja näyttää siltä, että vaikutuksen suuruus voi vaihdella riippuen solunsalpaajahoidosta, johon bevasitsumabi on yhdistetty. Vaikutuksen suuruus voi riippua myös potilaiden valintakriteereistä sekä tutkimusasetelmasta. Kahteen toisen linjan tutkimukseen osallistuneet potilaat, jotka saivat bevasitsumabia sytostaattihoidon lisänä, elivät keskimäärin 1,4–2,1 kuukautta pitempään kuin pelkkää sytostaattihoitoa saaneet potilaat.
Vaikutus elossaoloaikaan ennen taudin etenemistä
Elossaoloajalla ennen taudin etenemistä tarkoitetaan aikaa tutkimuksen alusta taudin
etenemiseen tai kuolemaan. Tutkimusten perusteella ensilinjan hoidossa bevasitsumabin
yhdistäminen sytostaattihoitoon pidentää elossaoloaikaa ennen taudin etenemistä
noin 1,4–4,4 kuukautta. Toisen linjan hoidossa bevasitsumabin lisäämisen vaikutus on
2,6 kuukautta tai 1,6 kuukautta potilailla, jotka ovat jo aiemmin saaneet bevasitsumabia.7
Vaikutus hoitovasteeseen
Tutkimusnäytön perusteella hyvin pieni osa potilaista saavuttaa täydellisen vasteen.
Osittaisen vasteen saaneiden potilaiden osuus on suurempi, mikäli sytostaattihoitoon on
yhdistetty bevasitsumabi. Vaikutus elämänlaatuun
Kokonaisuudessaan tutkimusnäyttö bevasitsumabihoidon vaikutuksista elämänlaatuun
on hyvin rajallista. Kokemus elämänlaadusta todennäköisesti muuttuu sairauden eri vaiheissa. Vaikutukset potilailla, joiden kasvain sisältää mutatoitumatonta RAS-geeniä
PEAK-tutkimuksen alaryhmäanalyysin tulokset viittaavat siihen, että panitumumabilla
aloitettu hoito pidentäisi elossaoloaikaa noin vuodella bevasitsumabilla aloitettuun hoitoon
verrattuna. Elossaoloaika ennen taudin etenemistä piteni noin 3,5 kuukautta. Vasteosuuksissa ryhmien välillä ei ollut eroja. FIRE-3-tutkimuksen alaryhmäanalyysin tulokset viittaavat siihen, että setuksimabilla aloitettu hoito pidentäisi elossaoloaikaa 7,5 kuukaudella bevasitsumabilla aloitettuun hoitoon verrattuna. Elossaoloajassa ennen taudin etenemistä ja vasteosuuksissa ei ollut eroja ryhmien välillä.
Tulokset ovat peräisin alaryhmäanalyyseistä, ja tutkimuksiin sisältyy myös muita oleellisia
rajoitteita, kuten erot jatkohoidoissa. Kokonaisuudessaan näyttö bevasitsumabin vaikutuksista panitumumabiin tai setuksimabiin verrattuna tässä alaryhmässä on tällä hetkellä rajallista ja uusimpien tulosten valossa myös heterogeenista.
Turvallisuus
Bevasitsumabin yleisiä haittoja ovat korkea verenpaine, haavanparanemisongelmat,
suolen puhkeaminen, verenvuodot ja valtimotukokset. Tutkimuksissa vakavan tai henkeä
uhkaavan haitan sai 60–85 % potilaista, jotka käyttivät bevasitsumabia yhdessä solunsalpaajahoidon kanssa. Vastaavasti vakavan tai henkeä uhkaavan haitan sai 44–74 % potilaista, jotka käyttivät pelkkää solunsalpaajahoitoa.
Taloudelliset vaikutukset
Taloudellista arviointia varten myyntiluvan haltijat toimittivat arviointiryhmälle materiaalia,
joka sisälsi selvityksen sekä taloudelliseen arviointiin käytetyn mallin. Taloudelliset vaikutukset arvioitiin näiden materiaalien perusteella. Bevasitsumabi ja FOLFIRI pelkkään FOLFIRI-hoitoon verrattuna Inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde bevasitsumabi-FOLFIRI-hoidolle pelkkään FOLFIRI-hoitoon verrattuna oli 52 164 € elinvuotta kohti tai 68 006 € laatupainotettua elinvuotta kohti. Hoidon keskimääräiset kokonaiskustannukset olivat noin 98 000 € ja FOLFIRI-hoidon vastaavat kustannukset noin 43 000 €.
Arvioihin liittyy merkittävää epävarmuutta erityisesti kokonaiselossaoloajan ja taudin etenemisen jälkeisten hoitokustannusten suhteen. Mallin tuottama arvio bevasitsumabin
elämää pidentävästä vaikutuksesta vertailuhoitoon verrattuna on huomattavasti suurempi
kuin tutkimuksissa on havaittu.
Taloudellisessa arvioinnissa verrattiin lisäksi EGFR-estäjiä bevasitsumabiin RAS-villin
tyypin potilailla. Näiden arviointien tulosten keskeisenä epävarmuuden lähteenä oli taustalla olevan tutkimustiedon vähäisyys, minkä vuoksi kustannusvaikuttavuudesta tässä
potilasjoukossa on toistaiseksi vaikea tehdä johtopäätöksiä.
Tutkimusten laatu ja sovellettavuus
Arviointiryhmän näkemyksen mukaan tutkimusnäyttö bevasitsumabihoidon vaikutuksista
elossaoloaikaan ennen taudin etenemistä ja vasteosuuksiin on kohtalaisen luotettava.
Sen sijaan on mahdollista, että kokonaiselossaoloaikaa ja elämänlaatua koskevien tulosten validiteettiin liittyy rajoituksia.
ovat laihtuminen, anemia sekä erilaiset vatsan toimintahäiriöt, kuten vatsakipu, ummetus,
ulostamisvaikeus ja veriulosteisuus. Metastoituneeseen vaiheeseen liittyy etäpesäkkeestä
riippuen myös keuhkoperäisiä ja maksan vajaatoiminnan oireita. Uusia tapauksia todetaan
Suomessa noin 2 800 vuosittain, ja niistä arviolta 700 on etäpesäkkeisiä. Noin puolelle sairastuneista kehittyy etäpesäkkeitä taudin edetessä.
Tässä arvioinnissa tarkastellaan, mitä hoidollisia ja taloudellisia vaikutuksia bevasitsumabin yhdistämisellä solunsalpaajahoitoon on metastasoituneen, ei leikattavissa olevan paksu- ja peräsuolisyövän hoidossa. Lisäksi tarkastellaan bevasitsumabin vaikutuksia setuksimabiin ja panitumumabiin verrattuna potilailla, joiden kasvain sisältää mutatoitumatonta RAS-geeniä. Setuksimabi ja panitumumabi ovat mukana alaryhmätarkasteluna vain siltä osin kuin niitä on verrattu bevasitsumabiin. Metastaasikirurgiaan liittyvää syöpälääkehoitoa ei tarkastella.
Bevasitsumabi ja sen hoitovaihtoehdot
Ensilinjan hoitovaihtoehtoja ovat bevasitsumabi yhdessä solunsalpaajahoidon kanssa tai
pelkkä solunsalpaajahoito. Potilaille, joiden kasvain sisältää villityypin RAS-geeniä, voidaan solunsalpaajahoidon kanssa käyttää panitumumabia tai setuksimabia. Toisen ja myöhemmän linjan hoidoissa tavallisesti vaihdetaan solunsalpaajahoito, ja lisäksi voidaan antaa jotakin biologisista lääkkeistä. Biologista lääkettä voidaan käyttää myös yksinään.
Hoitovaihtoehtojen nykykäyttö Suomessa
Suomessa noudatetaan kansainvälisiä hoitosuosituksia (ks. esim. van Cutsem 2014). Valtaosa potilaista saa syöpälääkehoidon, joskin oireenmukaisesti hoidettujen osuus kasvaa syövän edetessä. Suurin osa syöpälääkkeillä hoidettavista potilaista saa solunsalpaajahoitoa yksin tai yhdistettynä biologiseen lääkkeeseen. Bevasitsumabia käytetään useammin kuin setuksimabia ja panitumumabia, tosin biologisten lääkkeiden käyttö vaihtelee huomattavasti sairaalasta toiseen.
Kliininen vaikuttavuus
Vaikutus elossaoloaikaan
Tutkimuksissa bevasitsumabi yhdessä solunsalpaajahoidon kanssa lisäsi ensilinjan hoidossa elossaoloajan mediaania 1,4–5,3 kuukautta pelkkään solunsalpaajahoitoon verrattuna. Lisäksi yhdessä tieteellisesti kyseenalaistetussa ensilinjan tutkimuksessa bevasitsumabia saaneilla potilailla elossaoloajan mediaani lyheni 3 kuukautta. Toisaalta yhdessä pienessä faasi II -tutkimuksessa bevasitsumabia saaneiden potilaiden elossaoloaika piteni 7,7 kuukautta. Tutkimusten välisissä tuloksissa on eroja, ja näyttää siltä, että vaikutuksen suuruus voi vaihdella riippuen solunsalpaajahoidosta, johon bevasitsumabi on yhdistetty. Vaikutuksen suuruus voi riippua myös potilaiden valintakriteereistä sekä tutkimusasetelmasta. Kahteen toisen linjan tutkimukseen osallistuneet potilaat, jotka saivat bevasitsumabia sytostaattihoidon lisänä, elivät keskimäärin 1,4–2,1 kuukautta pitempään kuin pelkkää sytostaattihoitoa saaneet potilaat.
Vaikutus elossaoloaikaan ennen taudin etenemistä
Elossaoloajalla ennen taudin etenemistä tarkoitetaan aikaa tutkimuksen alusta taudin
etenemiseen tai kuolemaan. Tutkimusten perusteella ensilinjan hoidossa bevasitsumabin
yhdistäminen sytostaattihoitoon pidentää elossaoloaikaa ennen taudin etenemistä
noin 1,4–4,4 kuukautta. Toisen linjan hoidossa bevasitsumabin lisäämisen vaikutus on
2,6 kuukautta tai 1,6 kuukautta potilailla, jotka ovat jo aiemmin saaneet bevasitsumabia.7
Vaikutus hoitovasteeseen
Tutkimusnäytön perusteella hyvin pieni osa potilaista saavuttaa täydellisen vasteen.
Osittaisen vasteen saaneiden potilaiden osuus on suurempi, mikäli sytostaattihoitoon on
yhdistetty bevasitsumabi. Vaikutus elämänlaatuun
Kokonaisuudessaan tutkimusnäyttö bevasitsumabihoidon vaikutuksista elämänlaatuun
on hyvin rajallista. Kokemus elämänlaadusta todennäköisesti muuttuu sairauden eri vaiheissa. Vaikutukset potilailla, joiden kasvain sisältää mutatoitumatonta RAS-geeniä
PEAK-tutkimuksen alaryhmäanalyysin tulokset viittaavat siihen, että panitumumabilla
aloitettu hoito pidentäisi elossaoloaikaa noin vuodella bevasitsumabilla aloitettuun hoitoon
verrattuna. Elossaoloaika ennen taudin etenemistä piteni noin 3,5 kuukautta. Vasteosuuksissa ryhmien välillä ei ollut eroja. FIRE-3-tutkimuksen alaryhmäanalyysin tulokset viittaavat siihen, että setuksimabilla aloitettu hoito pidentäisi elossaoloaikaa 7,5 kuukaudella bevasitsumabilla aloitettuun hoitoon verrattuna. Elossaoloajassa ennen taudin etenemistä ja vasteosuuksissa ei ollut eroja ryhmien välillä.
Tulokset ovat peräisin alaryhmäanalyyseistä, ja tutkimuksiin sisältyy myös muita oleellisia
rajoitteita, kuten erot jatkohoidoissa. Kokonaisuudessaan näyttö bevasitsumabin vaikutuksista panitumumabiin tai setuksimabiin verrattuna tässä alaryhmässä on tällä hetkellä rajallista ja uusimpien tulosten valossa myös heterogeenista.
Turvallisuus
Bevasitsumabin yleisiä haittoja ovat korkea verenpaine, haavanparanemisongelmat,
suolen puhkeaminen, verenvuodot ja valtimotukokset. Tutkimuksissa vakavan tai henkeä
uhkaavan haitan sai 60–85 % potilaista, jotka käyttivät bevasitsumabia yhdessä solunsalpaajahoidon kanssa. Vastaavasti vakavan tai henkeä uhkaavan haitan sai 44–74 % potilaista, jotka käyttivät pelkkää solunsalpaajahoitoa.
Taloudelliset vaikutukset
Taloudellista arviointia varten myyntiluvan haltijat toimittivat arviointiryhmälle materiaalia,
joka sisälsi selvityksen sekä taloudelliseen arviointiin käytetyn mallin. Taloudelliset vaikutukset arvioitiin näiden materiaalien perusteella. Bevasitsumabi ja FOLFIRI pelkkään FOLFIRI-hoitoon verrattuna Inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde bevasitsumabi-FOLFIRI-hoidolle pelkkään FOLFIRI-hoitoon verrattuna oli 52 164 € elinvuotta kohti tai 68 006 € laatupainotettua elinvuotta kohti. Hoidon keskimääräiset kokonaiskustannukset olivat noin 98 000 € ja FOLFIRI-hoidon vastaavat kustannukset noin 43 000 €.
Arvioihin liittyy merkittävää epävarmuutta erityisesti kokonaiselossaoloajan ja taudin etenemisen jälkeisten hoitokustannusten suhteen. Mallin tuottama arvio bevasitsumabin
elämää pidentävästä vaikutuksesta vertailuhoitoon verrattuna on huomattavasti suurempi
kuin tutkimuksissa on havaittu.
Taloudellisessa arvioinnissa verrattiin lisäksi EGFR-estäjiä bevasitsumabiin RAS-villin
tyypin potilailla. Näiden arviointien tulosten keskeisenä epävarmuuden lähteenä oli taustalla olevan tutkimustiedon vähäisyys, minkä vuoksi kustannusvaikuttavuudesta tässä
potilasjoukossa on toistaiseksi vaikea tehdä johtopäätöksiä.
Tutkimusten laatu ja sovellettavuus
Arviointiryhmän näkemyksen mukaan tutkimusnäyttö bevasitsumabihoidon vaikutuksista
elossaoloaikaan ennen taudin etenemistä ja vasteosuuksiin on kohtalaisen luotettava.
Sen sijaan on mahdollista, että kokonaiselossaoloaikaa ja elämänlaatua koskevien tulosten validiteettiin liittyy rajoituksia.
Kokoelmat
- Kirjat [253]