Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014–2015 : Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma
Kojo, Katja; Perälä, Marjo; Tarsa, Tiia; Kurttio, Päivi (2015-10)
Kojo, Katja
Perälä, Marjo
Tarsa, Tiia
Kurttio, Päivi
Säteilyturvakeskus
10 / 2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN978-952-309-287-7
https://urn.fi/URN:ISBN978-952-309-287-7
Tiivistelmä
Säteilyturvakeskus (STUK) kutsui marras-joulukuussa 2014 61 kunnan päiväkodit mittaamaan sisäilman radonpitoisuuden 1.11.2014-30.4.2015. Valituissa kunnissa työpaikkojen ja julkisten tilojen radonmittaus on pakollinen (ST-ohje 12.1, 2011). Näiden kuntien alueella tunnistettiin yhteensä 945 kunnallista tai yksityistä päiväkotia tai ryhmäperhepäivähoitopaikkaa. Kodeissa annettava perhepäivähoito ei kuulunut hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena oli vähentää päiväkodeissa työskentelevien sekä hoidossa olevien lasten radonaltistusta. Tässä raportissa käytetty nimitys päiväkoti viittaa sekä päiväkoteihin että ryhmäperhepäiväkoteihin.
1.11.2014-30.4.2015 välisenä aikana yhteensä 482 päiväkotia mittasi sisäilman radonpitoisuuden. Niiden päiväkotien, joissa radon oli mitattu aikaisemmin tai päiväkoti oli lopettamassa toimintaansa lähiaikoina, ei tarvinnut tehdä radonmittausta. Ne päiväkodit (n=116), jotka eivät olleet mitanneet radonia aikaisemmin mutta eivät myöskään tehneet mittauksia 1.11.2014-30.4.2015, saivat määräyksen tehdä mittaukset 2015–2016.
Keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus päiväkodeissa oli 81 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3) ja mediaani 33 Bq/m3. Ainakin yhden mittauspisteen radonpitoisuus ylitti toimenpidearvon 400 Bq/m3 kaikkiaan 17 päiväkodissa (4 %). Suurin päiväkodin radonpitoisuus oli 2426 Bq/m3.
Päiväkotien sisäilman radontilanteen voidaan todeta olevan yleisesti ottaen hyvä. Vaikka hankkeeseen osallistuneet päiväkodit sijaitsivat korkean radonpitoisuuden alueilla, niiden keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus oli pienempi kuin suomalaisten asuinrakennusten keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus 109 Bq/m3. Myös muiden suomalaisten julkisten tilojen (esim. sairaalat, vanhainkodit) jotka mitattiin STUKin radonmittauspurkeilla 1.11.2014-30.4.2015 välisenä aikana, sisäilman radonpitoisuus oli korkeampi: 101 Bq/m3. Niille päiväkodeille, joissa yhdenkin mittauspisteen sisäilman radonpitoisuus ylitti 400 Bq/m3, STUK antoi toimenpidemääräyksiä sisäilman radonpitoisuuden tarkentamiseksi tai pienentämiseksi.
Yli puolet suomalaisten keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista, jolle altistuminen aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpätapausta vuodessa. Radonin aiheuttama keuhkosyöpäriski on suurempi tupakoitsijoille. Säteilyannos kertyy ihmiselle koko eliniän ajan, joten on tärkeää, että lasten altistumista sisäilman radonille vähennetään.
1.11.2014-30.4.2015 välisenä aikana yhteensä 482 päiväkotia mittasi sisäilman radonpitoisuuden. Niiden päiväkotien, joissa radon oli mitattu aikaisemmin tai päiväkoti oli lopettamassa toimintaansa lähiaikoina, ei tarvinnut tehdä radonmittausta. Ne päiväkodit (n=116), jotka eivät olleet mitanneet radonia aikaisemmin mutta eivät myöskään tehneet mittauksia 1.11.2014-30.4.2015, saivat määräyksen tehdä mittaukset 2015–2016.
Keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus päiväkodeissa oli 81 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3) ja mediaani 33 Bq/m3. Ainakin yhden mittauspisteen radonpitoisuus ylitti toimenpidearvon 400 Bq/m3 kaikkiaan 17 päiväkodissa (4 %). Suurin päiväkodin radonpitoisuus oli 2426 Bq/m3.
Päiväkotien sisäilman radontilanteen voidaan todeta olevan yleisesti ottaen hyvä. Vaikka hankkeeseen osallistuneet päiväkodit sijaitsivat korkean radonpitoisuuden alueilla, niiden keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus oli pienempi kuin suomalaisten asuinrakennusten keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus 109 Bq/m3. Myös muiden suomalaisten julkisten tilojen (esim. sairaalat, vanhainkodit) jotka mitattiin STUKin radonmittauspurkeilla 1.11.2014-30.4.2015 välisenä aikana, sisäilman radonpitoisuus oli korkeampi: 101 Bq/m3. Niille päiväkodeille, joissa yhdenkin mittauspisteen sisäilman radonpitoisuus ylitti 400 Bq/m3, STUK antoi toimenpidemääräyksiä sisäilman radonpitoisuuden tarkentamiseksi tai pienentämiseksi.
Yli puolet suomalaisten keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista, jolle altistuminen aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpätapausta vuodessa. Radonin aiheuttama keuhkosyöpäriski on suurempi tupakoitsijoille. Säteilyannos kertyy ihmiselle koko eliniän ajan, joten on tärkeää, että lasten altistumista sisäilman radonille vähennetään.